Tukiliitto: Lakiesitys asiakas- ja potilaislaista vaatii tarkennuksia

14.09.2018

Tukiliitto on antanut lausuntonsa asiakas- ja potilaslaista. Lain toimeenpano vaatii erityisiä toimenpiteitä, koska laki oikeuttaa puuttumaan vahvasti asiakkaan ja potilaan perusoikeuksiin.

Tukiliitto kannattaa esitystä asiakas- ja potilaslaista. Tukiliiton lausunnossa tuodaan esille, että sinänsä hyvä ja tarpeellinen esitys vaatii kuitenkin vielä viimeistelyä ja joitakin tarkennuksia, jotta sen voi viedä eduskuntaan.

Lain toimeenpano vaatii erityisiä toimenpiteitä, koska laki oikeuttaa puuttumaan vahvasti asiakkaan ja potilaan perusoikeuksiin.

Tukiliiton muutos-, korjaus ja toimenpide-esityksiä:

  • Koska laki on pitkä (242 pykälää, 74 sivua) ja se koskee hyvin erilaisia toimijoita ja asiakasryhmiä, sen vieminen arjen käytäntöihin saattaa olla vaikeaa. Lain toimeenpanoon on siksi varattava huomattavasti tavanomaista enemmän resursseja ja aikaa. Lain hyväksymisen ja voimaantulon välillä pitää olla vähintään vuosi aikaa.
  • Lain soveltamiseen ohjaavaa koulutusta pitää järjestää organisoidusti siten, että eri puolilla maata palveluita käyttävillä ja käytännön työtä tekevillä on mahdollisuus osallistua siihen. Sen lisäksi tarvitaan koulutusmateriaalia ja valmiutta vastata suureen määrään kentän kysymyksiä.
  • On hyvä, että henkilöstön määrään ja osaamisvaatimuksiin on kiinnitetty laissa erityistä huomiota. Työntekijöitä pitää olla niin paljon, että he pystyvät tukemaan palveluiden käyttäjien itsemääräämisoikeutta. Työntekijöiden vähäisyys ei saa aiheuttaa rajoitustoimenpiteiden käyttöä.
  • Tukiliitto edellyttää, että läheisten asemaa laissa parannetaan. Vanhempien tai muiden läheisten tulee voida osallistua omien perheenjäsentensä tai muiden läheisten elämään myös silloin, kun he ovat täysi-ikäisinä palveluiden piirissä. Esimerkiksi puhevammaisen aikuisen äidin tai isän pitää voida keskustella arjen asioista työntekijöiden kanssa, ellei henkilö itse sitä kiellä.
  • Lain tarkoituspykälään pyysimme lisäämään asiakkaan oikeuksien, osallisuuden ja yksilöllisten tarpeiden toteutumisen, koska ne ovat olennainen osa laadukkaita palveluita ja itsemääräämisoikeuden toteutumista.
  • On hyvä, että laissa on säännökset oikeudesta tuettuun päätöksentekoon. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan oikeus palveluna toteutettavaan tuettuun päätöksentekoon pitää olla myös uudessa vammaispalvelulaissa.
  • Laissa on hyviä välineitä asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi mm. yksikkökohtainen ja yksilön oma itsemääräämisoikeussuunnitelma. Ehdotimme niiden sisällön muokkaamista siten, että suunnitelmissa korostuu itsemääräämisoikeuden vahvistaminen, ei rajoitustoimenpiteiden käyttäminen.
  • Esitimme, että on YK:n vammaissopimuksen vastaista todeta, että henkilön itsemääräämiskyky on alentunut. Sen lisäksi kritisoimme päätöksen tekemistä erityisen suojelun tarpeesta. Asiana erityisen suojelua sinänsä kannatimme, mutta ehdotimme käytettävän alentuneen itsemääräämiskyvyn ja erityisen suojelun tarpeen tilalla termiä erityisen tuen tarve, joka korostaa henkilön omien kykyjen tukemista.
  • Rajoitustoimenpiteiden käyttämisen tiukkoja edellytyksiä pidimme hyvinä. Sen sijaan teimme lukuisia muutosehdotuksia yksittäisten rajoitustoimenpiteiden sisältöä ja käyttämistä koskeviin pykäliin. Katsoimme muun muassa, että työllistymistä tukevaan toimintaan eivät rajoitustoimenpiteet kuulu, mutta sen sijaan perinteisessä päivä- tai työtoiminnassa niitä voidaan rajoitetusti käyttää. Kommentoimme, että on kaiken kaikkiaan hankalaa, kun rajoitustoimenpiteiden käyttäminen on sidottu nykyiseen palvelujärjestelmään.

Lue lausunto kokonaisuudessaan täältä:
Lausunnot ja kannanotot

Lisätietoja
Sirkka Sivula
Johtava lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Puhelin 050 5380 548
Sähköposti: sirkka.sivula@tukiliitto.fi