Tukiliitto kommentoi jälleen uudistuvan vammaispalvelulain pykäläluonnoksia – Valmistelu jatkuu

Asumisen tuen osalta Tukiliitto totesi, että lain pykälätasolla tulisi korostaa ehdotettua vahvemmin sitä, miten jokaisella asumisen tukea tarvitsevalla vammaisella ihmisellä tulee olla asumiseensa liittyen valinnanmahdollisuuksia, kuten vammaissopimuksen 19 artikla selkeästi edellyttää. Paljon apua tarvitsevillekaan ihmisille ei tule voida tarjota esimerkiksi vain ryhmämuotoisia vaihtoehtoja, jotka eivät sovi kaikille.

Lisäksi Tukiliito korosti, että myös määrältään vähäisempiin, vammasta johtuviin asumisen tuen tarpeisiin tulee vastata vammaispalveluilla eikä sosiaalihuoltolain mukaisilla yleisillä palveluilla, joissa myös itse palvelu on maksullista.

Tukiliitto kannatti puheenvuorossaan edellisen lakiesityksen (HE 159/2018 vp) ratkaisua, jossa vammaisen lapsen asumisen tuki oli sisällytetty omaan pykäläänsä. Lisäksi Tukiliitto katsoi, että säännöksessä olisi edellisen esityksen tapaan tärkeää mainita nimenomaisesti, että lapsen asumisen tukea järjestettäessä tulee huomioida erityisesti lapsen etu, henkilöstön osaaminen, yhteydenpito läheisiin ja palvelun jatkuvuus.

Lyhytaikainen huolenpito tärkeä subjektiivinen oikeus

Lyhytaikaisen huolenpidon on Tukiliiton mukaan erittäin tärkeää olla mukana uudessa vammaispalvelulaissa subjektiivisena oikeutena kaikille sitä tarvitseville vammaisille henkilöille. Tukiliitto totesi, että vähintään lain perusteluissa olisi syytä korostaa ehdotettua tarkemmin velvollisuutta järjestää välttämätöntä huolenpitoa, joka mahdollistaa huolenpidosta vastaavan työnteon tai vastaavan toiminnan. Lisäksi Tukiliitto katsoi, että ehdotettua pykälätekstiä tulisi selventää niin, että palvelua voi tarpeen mukaan saada myös vammaisen henkilön oman osallisuuden turvaamiseksi, eikä taustalla tällöin tarvitse olla läheisten työnteon mahdollistamisen tai hyvinvoinnin tukemisen tarvetta.

Päivätoiminnan lähtökohtana yksilöllinen tarve

Tukiliitto totesi, että ehdotettua osuvampi nimi päivätoiminnalle olisi osallisuutta tukeva toiminta, koska palvelua pitäisi saada tarpeiden mukaisesti myös muuhun vuorokauden aikaan kuin päivällä. Myöntämisedellytysten osalta lähtökohtana tulisi olla yksilöllinen tarve osallisuutta tukevalle toiminnalle, eikä se, ettei henkilö pysty osallistumaan työtoimintaan, koska jokaisen vammaisen ihmisen tulisi voida valita arkeensa itselleen mielekästä ja omaa osallisuuttaan tukevaa toimintaa.

Tukiliitto totesi, että palvelun myöntämistä ei tule kytkeä vammaisen henkilön toimeentuloon ja sen lähteisiin. Pahimmillaan tällainen rajaaminen voi ajaa jopa pakkomuuttoon asumisyksiköstä, jossa ei ole päiväaikaista palvelua muiden ollessa esimerkiksi päivätoiminnassa. Päivätoiminnan sinänsä kannatettaviin tavoitteisiin olisi hyvä lisätä nimenomaisesti vielä omien valintojen ja lähiyhteisöihin liittymisen tukeminen.

***

Lue Tukiliiton puheenvuoro kokonaisuudessaan täällä: https://www.tukiliitto.fi/uploads/2021/06/fe18d0f2-tukiliitto_valas-pykalaesittely_14-6-2021.pdf