
Tukiliitto esitti voimavararajauksen poistoa vammaislainsäädännöstä
26.03.2021Vammaispalvelulain uudistamista koskevassa toisessa kuulemistilaisuudessa tarkasteltiin henkilökohtaista apua sekä valmennusta ja tukea. Tukiliitto piti voimavaraedellytyksen poistamista välttämättömänä ja kannatti uuteen lakiin kaavailtua tuetun päätöksenteon palvelua.
Vammaispalvelulain uudistamisesta järjestettiin 24.3.2021 toinen avoin kuulemistilaisuus. Tilaisuudessa tarkasteltiin henkilökohtaisen avun sekä valmennuksen ja tuen säännöksiä edellisellä hallituskaudella rauenneen hallituksen esityksen (HE 159/2018 vp) pohjalta. Myös Kehitysvammaisten Tukiliitto piti tilaisuudessa puheenvuoron kummastakin kokonaisuudesta.
Tukiliitto totesi ensimmäisessä puheenvuorossaan, että henkilökohtaisen avun voimavaraedellytyksen poistaminen uudesta vammaispalvelulaista on välttämätöntä. Eri tavoin vammaisilla henkilöillä tulee Tukiliiton näkemyksen mukaan olla yhdenvertainen oikeus saada henkilökohtaista apua, kun he tarvitsevat sitä.
Voimavaraedellytys on syrjivä, eikä sen säilyttäminen vammaispalvelulainsäädännössä ole linjassa YK:n vammaissopimuksen, esimerkiksi sen 19 artiklan kanssa. Vammaissopimuksen ja 19 artiklaa koskevan yleiskommentin (nro 5) mukaan henkilökohtainen apu kuuluu yhdenvertaisesti kaikille sitä tarvitseville vammaisille henkilöille riippumatta henkilön vamman luonteesta tai hänen kommunikaatio- tai muista kyvyistään. Tukiliitto totesi, että voimavararajaus sopii kuitenkin henkilökohtaisen avun työnantajamalliin.
Kehitysvammaisten Tukiliitto piti rauenneen esityksen henkilökohtaisen avun säännöksiä muuten pääosin hyvänä pohjana jatkovalmistelulle.
Lue puheenvuoro kokonaisuudessaan tästä: https://www.tukiliitto.fi/uploads/2021/03/ab748b46-ha-puheenvuoro.pdf.
Valmennusta ja tukea tarvitaan uuteen lakiin
Keskustelutilaisuudessa tarkasteltiin myös valmennuksen ja tuen pykälää. Kyseisen säännöksen olisi tarkoitus kattaa useita nykyiseen vammaislainsäädäntöön kuuluvia palveluita, esimerkiksi kehitysvammalain 2 §:n perusteella ohjauksena, kuntoutuksena, toiminnallisena valmennuksena ja työhönvalmennuksena sekä vammaispalvelulain 8 §:n 1 momentin perusteella kuntoutusohjauksena ja sopeutumisvalmennuksena järjestettäviä palveluita ja tukitoimia.
Tukiliitto piti tärkeänä lähtökohtana, että valmennuksella ja tuella pystyttäisiin jatkossa joustavasti tukemaan vammaisen ihmisen omaa toimijuutta, päätöksentekoa ja mahdollisimman itsenäistä suoriutumista. Tukiliitto toivoi säännöksen perusteluihin nykyistä selkeämpää jäsentelyä, jotta varsin avoimen säännöksen soveltaminen ei olisi käytännössä liian hankalaa.
Valmennusta ja tukea voitaisiin tietyin edellytyksin myöntää myös vammaisen henkilön perheenjäsenille ja läheisille henkilöille. Tukiliitto esitti, että ainakin kommunikaatio-opetus ja -ohjaus pitäisi turvata vammaisen henkilön perheenjäsenille ja läheisille laissa subjektiivisena oikeutena.
Vammaisella henkilöllä olisi säännöksen perusteella tarpeensa mukaan oikeus myös tuetun päätöksenteon palveluun. Tukiliitto totesi, että Suomeen tarvitaan tuetun päätöksenteon malli, ja säännös on tästä näkökulmasta katsoen erittäin kannatettava.
Lue puheenvuoro kokonaisuudessaan tästä: https://www.tukiliitto.fi/uploads/2021/03/54a24f83-vt-puheenvuoro.pdf.
Kuka vain voi kommentoida säännöksiä kirjallisesti
Puheenvuorojen sisältö toimitetaan vielä kirjallisesti uudistusta valmistelevalle sosiaali- ja terveysministeriölle Webropol-kyselyn kautta 31.3.2021 mennessä.
Kommentteja voi antaa kuka tahansa, ja linkki kyselyyn löytyy tältä sivulta: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/ajankohtaista/vammaispalvelulainsaadannon-uudistus.