Tukiliiton puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät
22.09.2020Liittokokouksessa 26.9.2020 valitaan puheenjohtaja kolmivuotiskaudeksi 2021–2023. Tähän mennessä ilmoittautuneet ehdokkaat esittäytyvät nyt tukiliittolaisille.
Pyysimme ja kokosimme ehdokasesittelyt ehdokkailta, jotka ovat tähän mennessä ilmoittaneet osallistuvansa puheenjohtajavaaliin.
Lauantaina 26.9. liittokokouksessa kokousedustajat ja asiamiehet asettavat ehdokkaat puheenjohtajavaaliin. Kokouksessa järjestetään myös vaalipaneeli, jonka kautta ehdokkaat voivat kertoa näkemyksiään valitsijoille. Paneelissa ovat mukana kaikki ehdokasasetteluun viimeistään kokouksessa ilmoitetut ehdokkaat. Vaalipaneelin vetää Tukiliiton viestintäpäällikkö Merja Määttänen.
Alun perin jäsenyhdistyksiä pyydettiin ilmoittamaan ehdokkaat jo alkuperäisessä liittokokouskutsussa tammikuussa 2020 (ennen korona-aikaa). Silloin pyyntö toistettiin myös yhdistystiedote Akkunassa 1/2020. Alkuperäiseen määräaikaan mennessä esiteltäviä vaihtoehtoja puheenjohtajavaaliin ei ilmoitettu. Liittohallituksen tavoitteena oli esittelymahdollisuus tarjoamalla tiedottaa kaikista ehdokkaista avoimesti ja tasapuolisesti, ja siten palvella liittokokoukseen osallistuvia jäsenyhdistyksiä. Liittohallituksella on vahva tahtotila uudistaa liiton toimintatapaa siten, että tulevaisuudessa puheenjohtajavaalin ja muiden henkilövaalien ehdokkaat olisivat jäsenyhdistysten tiedossa hyvissä ajoin ennen liittokokousta.
Sittemmin liittokokous siirrettiin koronan vuoksi toukokuulta syyskuun loppuun. Keskustelu puheenjohtajavalinnasta alkoi sosiaalisessa mediassa ja Tukiliitto vastaa nyt jäsenistön esittämään toiveeseen ehdokkaiden esittelystä. Ehdokkailta pyydettiin vapaamuotoiset esittelytekstit.
Petri Liukkonen: ”Luottamus, arvostus ja kunnioitus kantavat toimivaa yhteistyötä”
Olen 49-vuotias Jyväskylässä asuva yhdistys- ja kehitysvamma-alan aktiivinen toimija, jonka perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi lasta ja koira. Yhdistystoiminnan pariin minut sysäsi halu ja tarve saada vertaistukea ja päästä omalta osaltani edistämään kehitysvammaisten ja heidän läheisten arkea. Tyttäremme Downin oireyhtymä ja sen mukanaan tuomat arjen moniulotteiset haasteet ovat toimineet omakohtaisena syväluotaajana ja innoittajana rakentaa kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville parempaa nykyhetkeä ja tulevaisuutta.
Tällä hetkellä toimin Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry:n puheenjohtajana, jossa tehtävässä, yhdessä hallituksen ja yhdistyskoordinaattorin kanssa rakennamme paikallisyhdistystä jäsenistöä kuunnellen.
Tukena Oy:n hallituksessa olen aloittanut keväällä 2020. Tämä avaa vaikuttamisen paikan valtakunnalliseen palveluasumiseen ja asumispalvelujen yhteydessä mahdollistettaviin muihin toimintoihin.
Työskentelen tällä hetkellä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa palveluliiketoiminnan asiantuntijana. Työtehtäväni kohdentuvat pääasiassa täydennyskoulutukseen, opetukseen sekä projektien johtamiseen. Verkostoyhteisö yritysten, julkistoimijoiden ja muiden korkeakoulujen kanssa on osa arkeani.
Vuosina 2003–2009 johdin Keuruun kaupungin vapaa-aikatoimea vastaten kulttuuri-, liikunta-,nuoriso- ja matkailupalveluista ja niiden kehittämisestä.
*
Tukiliitto on ammattilaisten käsissä toimiva aktiivinen ja dynaaminen organisaatio, joka aidosti kuuntelee ja reagoi kentältä tuleviin heikkoihin ja vahvoihin signanaaleihin.
Tukiliiton tulevaisuus tehdään yhdessä jäsenyhdistysten, tukiliiton henkilökunnan ja hallituksen kanssa käyden jatkuvaa vuoropuhelua. Vuoropuhelun onnistumiseen vaaditaan eri osapuolten kykyä ja halua käydä rakentavaa vuoropuhelua. Minä arvostan erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä arvostaen faktapohjaisia perusteluja asioihin.
Puheenjohtajan tehtävässä tulisin nojaamaan arvoihini, joita ovat luottamus, arvostus ja kunnioitus. Luottamus on avainasemassa toimittaessa yhdessä ja yhteisten asioiden eteen. Arvostamalla muita ihmisiä on mahdollista saavuttaa myös arvostusta itselleen. Kunnioittamalla erilaisuutta ja erilaisia mielipiteitä on mahdollisuus kuulla ja nähdä laajemmin.
Yhdessä tekeminen ja yhteisten päätösten aikaansaaminen vaatii selkeyttä ja rajausten tekemistä sekä kompromisseja. Kompromissit kuuluvat arkeen ja ne kuuluvat myös johtamiseen ja päätöksentekoon. Tukiliiton hallituksen puheenjohtajana minulla on käytössäni johtamisen työkaluista nuo edellämainitut: selkeys, rajaaaminen ja kompromissien hyväksyminen.
Eriävät mielipiteet ovat osa päätöksentekoa, joita tullaan näkemään myös jatkossa tukiliiton hallituksessa. Olennaista yhteisessä etenemisessä on kunnioittaa yhdessä tehtyjä päätöksiä. Arvostaa, kunnioittaa ja liputtaa niiden puolesta.
Puheenjohtajan minulla on tavoite rakentaa pala kerrallaan Tukiliittoa vastamaan yhä paremmin jäsenkuntamme muuttuvia tarpeita huomioiden alati muuttuva yhteiskunta.
Tukiliitolle on rakennettu strategia, jota lähtisin toteuttamaan yhdessä hallituksen ja Tukiliiton henkilöstön kanssa.
Petri Liukkonen
P. 044 0522 09, petri.liukkonen@elisanet.fi
Tuulia Suominen: ”Ilman jäsenistöä ei ole liittoa”
Olen 60-vuotias emerita rehtori Raisiosta. Minulla on kaksi lasta 36 v tytär ja 30 v kehitysvammainen poika, sekä kolme lastenlasta ja puoliso (tukeni ja turvani jo 40 v ajalta). Koen olevani sopiva Kehitysvammaisten Tukiliiton puheenjohtajiksi, koska minulla on laaja ja vankka kokemus erilaisista talouden ja henkilöstöjohtamisen sekä päätöksen teon kulttuureista.
Olen ollut 19 v rehtorin tehtävissä (rehtorina ja apulaisrehtorina) isossa yläkoulussa, jossa henkilöstä on noin 50 ja talousosaamiseni on saanut kiitosta. Olen ollut kuntapolitiikassa niin kunnanvaltuustossa kuin kunnanhallituksessa ja lautakunnissa myös puheenjohtajana. Raision seudun koulutuskuntayhtymän valtuuston varapuheenjohtajan olen toiminut lähes 12v. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin valtuustossa (nyk. KTO) olen ollut 10 v. Turun Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n varapuheenjohtajan olen ollut 4 v ja puheenjohtajana 2 v, sitä ennen toimin Turun seudun Dysfasia-, MBD- ja Autismiyhdistyksen puheenjohtajana 7 v (oli tällöin myös Aivoliiton hallituksessa). Näillä perusteilla katson olevani kykenevä hoitamaan vaativan puheenjohtajan tehtävän Kehitysvammaisten Tukiliitossa.
Kielitaitoni on sujuva englanti, ruotsilla ja saksallakin pärjään.
Minua huolettavat liiton tilanteessa mm. seuraavat asiat:
- Jäsenistön kuuleminen ja heidän huoliinsa vastaaminen. Viime vuonna 2019 liiton jäsenmäärä laski noin 600 jäsentä, huolestuttava määrä. Tämä jäsenkato on saatava pysähtymään ja sen pystyy tekemään vain selvittämällä, miksi jäsenyhdistyksissä päädytään eroon ja mitä liitto voi tehdä toisin, ettei tämä kato jatku? Jäsenistön katoamista ei paikata muita vammaryhmiä kosiskelemalla, Kehitysvammaisten Tukiliiton tulee olla kehitysvammaisten ja siihen lähellä olevien erityisiä vaikeuksia omaavien liitto!
- Liitto on yhä kauempana kehitysvammaisten todellisuudesta. On hienoa, että Me Itse ry toimii hyvin ja sitä pitää jatkossakin tukea. Mutta mitä kuuluu muille kehitysvammaisille ja heidän läheisilleen? Liitto perustelee tällä hetkellä, että heidän ei tule olla realisteja vaan idealisteja. Minusta voi samalla olla realistinen idealisti. Ellei ole jäsenistöä, ei ole liittoa! Jäsenistö kaipaa tukea alueille, ei yksittäisiin tapauksiin vaan niihin, joita on joka puolelle Suomea. Milloin saamme selkeitä kannanottoja maakuntiin ja koko valtioon. Sellaisia kannanottoja, joita oikeasti tarvitaan ja joilla on painoarvoa. Kannanottojen tulee olla selkeitä, jäsenistön hyväksymiä (hallitus) ja kysymykseen vastaavia. Hankkeiden tulee jäädä elämään ja olla jotain uutta, ei sellaista mitä jo jossain tehdään.
- Miten liitto suhtautuu vaativien erityispalveluiden toteutumiseen? Kyse on kehitysvammaisten ja heitä lähellä olevien erityistä tukea tarvitsevien edunvalvonnasta. Tulevassa vammaispalvelulaissa ei ole erikseen määritelty vaativien erityispalveluiden toteuttamista. Nyt ne toteutuvat pääsääntöisesti erityishuolto-ohjelman kautta, eivätkä kunnat voi määrärahojen niukkuuden perustella kieltää näiden palveluiden toteuttamista. Kohderyhmä on vaikea vammaiset kehitysvammaiset. Tämä ryhmä poikkeaa monelta kannalta muista vammaista ja heidän etujaan on myös ajettava.
- Miten liitto on varautunut talouden kurjistumiseen STEAn rahoituksen vähentyessä? Vaikka budjettiriihessä on luvattu lähes täysimääräinen korvaus STEA:n rahoituksen piirissä oleville, on rahahanojen tiukkuus odotettavissa. Tämä tulee eteen viimeistään 2022, joten 2021 tähän pitää tehdä tiukat askelmerkit. Tällä hetkellä taloutta on paikattu rahastoja hyödyntämällä ja millä muilla keinoilla?
Katson tarjoavani nyt kokemukseni, intoni ja haluni vastata jäsenistön huoliin Kehitysvammaisten Tukiliiton käyttöön.
Ensi vuosi on liiton 60 juhlavuosi, olisiko aika naiselle olla puheenjohtaja? Ainakin on aika huolehtia, että meillä jatkossakin on Kehitysvammaisten Tukiliitto!
Mielelläni vastaan kysymyksiin ja otan ideoita vastaan.
Tuulia Suominen
P. 044 733 4555, tuulia.suominen@gmail.com
Rauno Rantaniemi: ”Luottamus ja avoimuus ovat menestyvän toiminnan edellytyksiä”
Tahdon olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuutta kehitysvammaisille henkilöille ja heidän perheille. Osaan ja tahdon kuunnella jäsenistöä.
Tahdon kertoa muutamalla kohdalla minkälaisen johtajan Tukiliitto, yhdistykset ja jäsenet minusta saisi.
1. Luottamus
Pysähtykäämme hetkeksi, kohdataksemme toisemme. Haluan johtajana antaa tilaa keskustelulle, jonka pohjalta alamme rakentamaan parempaa keskinäistä luottamusta. Keskinäinen luottamus on perusta jolta voimme rakentaa jäsenistön näköistä Tukiliittoa.
2. Avoimuus
Avoimuus on menestyvän toiminnan perusedellytys. Avoimuus on vuoropuhelua, jonka tavoitteena on avata eri näkökulmia asioihin jotka lopulta johtavat asioiden mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Puheenjohtajana arvostan suoraa palautetta. Tukiliitossa tarvitaan avointa keskustelua ja uutta innostusta toiminnan kehittämiseksi.
3. Tasapuolisuus
Puheenjohtajan tärkeimpiä tehtäviä on mahdollistaa onnistumiset. Jäsenten, yhdistysten ja liittohallituksen jäsenten on koettava toimintansa merkitykselliseksi. Asettamalla toiminnalle, lyhyen ja keskipitkän aikajänteen tavoitteet, voimme kaikki seurata etenemistä ja kokea onnistumisia omassa vaikuttamisessa. Jäsenten kohtelu tulee olla tasapuolista. Meidän on kohdeltava yhdenvertaisesti Me Itseläisiä ja vaikeavammaisia joiden ääni tässä maailmassa on omaiset. Tukiliiton pitää olla läsnä koko Suomessa.
4. Tukiliitto
Liittohallituksessa toimineista moni on kokenut, että ei pääse, pysty vaikuttamaan Tukiliiton asioihin. Useista yhdistyksistä, jäseniltä on tullut viestiä, että Tukiliitto ei tee oikeita asioita. Edellä olevat asiat on avoimesti otettava käsittelyyn, analysoitava ja tehtävä tämän jälkeen tarvittavat muutokset. Tukiliiton sääntöuudistukset pitää siirtää tulevaisuuteen, sääntöuudistus ei ole tällä hetkellä tärkein haasteemme. Toiminnan jatkon suhteen olen optimisti, sillä optimismi on aina eteenpäin vievä voima ja jossa ihmiset tahtovat olla mukana.
5. Hyvinvointi
Yhdistystoiminta nopeasti muuttuvassa ympäristössä on aikaa ja energiaa vievää. Meidän on huomioitava ja pidettävä huolta toisistamme. Kun toiminnassa voi kokea toisen ihmisen välittämisen juuri minusta, lisää jaksamista, yhteenkuuluvuutta ja haasteet voivat muuttua mahdollisuuksiksi.
6. Oleellinen
Meidän on tunnistettava oleellinen toiminta, erotettava isot asiat pienistä. On tärkeä löytää yhteinen linja joka kantaa tulevaisuuteen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että linja ja suunnan selkiydyttyä on uskallettava myös valita asioita pois.
7. Karikot
Tukiliiton ja yhdistysten lähitulevaisuuden suurimmat haasteet liittyvät kuntien heikkenevään talouteen. Monessa kunnassa on pitkälle vietyjä suunnitelmia tuottaa pelkästään lakisääteiset palvelut. Kireässä taloudellisessa tilanteessa muuttuu usein myös laintulkinnat. Tämä näyttäytyy palveluiden, määrän ja laadun heikkenemiseen. Moni jäsen joutuu miettimään lähteekö raskaaseen valituskierteeseen. Tässä asiassa Tukiliiton, paikallisyhdistysten on yhdistettävä voimavaransa ja ehkäistävä epäoikeudenmukaiset toimet.
Tukiliiton on tarkasti seurattava miten STEA:n tilanne kehittyy ja onnistuuko Suomen hallitus korjaamaan järjestöille syntyvän rahoitusvajeen.
9. Johtajana
Paneudun asioihin huolellisesti. Näen mieluimmin mahdollisuudet kuin esteet. Olen rohkea ja energinen toimija. Jaan mielelläni vastuuta. Kannan kuitenkin johtajalle kuuluvan vastuun ja suunnan näyttäjän roolin. Minussa Tukiliitto saisi vankan, asiaan paneutuneen SOTE ja Sosiaaliturva osaajan. Olen kielitaitoinen, puhun sujuvasti Ruotsia, Norjaa, Englantia. Tanska ja Saksa ovat tyydyttäviä. Mikäli saan teiltä puheenjohtajuuteen tarvittavan tuen, olen valmis antamaan osaamiseni ja energiani tehtävään.
Rauno Rantaniemi
Lapin Kehitysvammaisten Tukipiirin puheenjohtaja 2017–, Kehitysvammaisten Tukiliiton puheenjohtaja 2015–2017.
P. 040 7030991 , rauno.rantaniemi@rovaniemi.fi
Liittokokous järjestetään 26.9.2020 kello 10 etäyhteyksin Teams-alustalla sekä Tampere-talossa.