
Tukiliiton liittokokous kokoontui verkossa ja kasvotusten
12.06.2021Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous kokoontui 12.6.2021 ja päätti muun muassa sääntömuutoksesta.
Koronariskien minimoimiseksi liittokokous kokoontui viime vuoden tavoin lähi-etä-hybridimallina. Tampere-talossa oli paikalla 16 kokousedustajaa, 11 yhdistyksestä. Etäyhteyksin osallistui 46 asiamiestä, 46 yhdistyksestä. Kaikkiaan kokoukseen osallistui 57 yhdistystä (11 + 46). Osallistujilla oli liittokokouksessa yhteensä 127 ääntä. Edustajalla on vain yksi ääni ja asiamiehillä voi olla useampi kuin yksi. Kokouksen livelähetystä pääsivät seuraamaan kaikki kiinnostuneet.
Strategia merkittiin tiedoksi
Liittokokous keskusteli Tukiliiton strategiasta 2021–2026. Liittohallitus päätti uudesta strategiasta jo vuonna 2020. Nyt hallitus esitteli uutta strategiaa ja nosti jäsenistön keskusteltavaksi linjauksia ja toiminnan pitkän aikavälin kehittämistä.
Alun perin strategiaa oli tarkoitus käsitellä jo liittokokouksessa 2020. Suunnitelmat muuttuivat viime vuoden epävarmoissa ja yllättävissä poikkeusoloissa, joissa kokousta jouduttiin siirtämään toistuvasti. Syyskuussa pidetyn kokouksen esityslistaa päätettiin karsia ja listalle jätettiin vain asioita, jotka sääntöjen mukaan kuuluvat liittokokouksen päätettäväksi. Strategiaa lähdettiin toteuttamaan hallituksen päätöksellä jo kuluvana vuonna 2021.
Tukiliiton puheenjohtaja Petri Liukkonen korosti esittelyssään, että strategian huolellisessa valmistelussa osallistettiin koko jäsenistöä ja liitolle tärkeitä verkostoja, muun muassa yhteistyökumppaneita ja mahdollisia jäseniä. Vuosien 2019–2020 aikana tapahtunut prosessi tuotti laajan aineiston, josta muodostui ehjä kokonaisuus. Lue lisää strategian sisällöstä täältä: www.tukiliitto.fi/tukiliitto-ja-yhdistykset/liittona-olemme-enemman/strategia
Liittokokouksessa Lapin tukipiirin edustaja Rauno Rantaniemi esitti strategian muuttamista. Hän esitti strategian kohdan 7. korvaamista tekstillä: ”Tukipiirien asema ja tehtävät Tulppaani-organisaatiossa määritellään. Alueellisesti palkattujen työntekijöiden määrää pyritään aktiivisesti lisäämään, yhdistystoiminnan tehostamiseksi ja tukemiseksi.” Strategian kohta 7. kuuluu alun perin näin: ”Liiton ja sen jäsenyhdistysten kesken on selkeä työnjako ja toimintatavat, siten liiton tieto, tuki ja asiantuntijuus ovat jäsenyhdistysten käytössä.”
Asiasta nousi keskustelua ja Rantaniemen ehdotusta kannatettiin. Puheenjohtaja Petri Liukkonen kommentoi, että Tukiliiton tulevaisuuteen vaikuttavat useat suuret toimintaympäristön muutokset. Soteuudistuksen lisäksi yksi merkittävistä on järjestöjen STEA-rahoituksen erittäin todennäköinen merkittävä supistuminen. Tämän valossa olisi epärealistista suunnitella työntekijöiden määrän lisäämistä. Puheenjohtaja korosti myös, että strategian kohdassa 7. mainittu ”jäsenyhdistys” tarkoittaa yhtä lailla paikallisia tukiyhdistyksiä kuin tukipiirejä ja muita jäsenyhdistyksiä.
Tampereen tukiyhdistyksen Anne Mäkelä ehdotti, että kohta 7. jätettäisiin ennalleen niin, että tekstiin lisättäisiin kokonaisuutta selventävä lause: jäsenyhdistykset tarkoittavat myös tukipiirejä. Myös tämä ehdotus sai kannatusta.
Toiminnanjohtaja Risto Burman totesi kommenttipuheenvuorossaan, että puheenvuoroista välittyy yhteinen tahto. Alueellinen vaikuttaminen on kaikkien mielestä tärkeä ja tarpeellinen asia, erityisesti jos soteuudistus toteutuu. ”Tukipiirien kysymys taas on hieman toinen asia. Olisi toiminnan kehittämisen kannalta hyvä asia, jos tässä kokouksessa käyty keskustelu merkittäisiin tiedoksi niin, että hallitus voisi ottaa ne evästyksenä jatkovalmistelulle”, Burman totesi.
Lopulta liittokokous äänesti eri vaihtoehdoista. Koska esityksiä oli enemmän kuin kaksi, äänestyskierroksia oli kolme. Ensimmäisellä kierroksella vaihtoehdoista karsiutui vähiten ääniä saanut Rantaniemen esitys. Lopulta äänestykset voitti selvin numeroin liittohallituksen esitys, eli kokous merkitsi strategian tiedoksi.
Sääntömuutos tehostaa toimintaa ja päätöksentekoa
Liittokokous päätti myös muutoksista liiton sääntöihin. Liittohallituksen esityksen taustalla oli pyrkimys kehittää liiton hallintoa, toimintatapoja ja päätöksentekoa. Sääntömuutoksilla haluttiin myös uudistaa vanhentuneita sääntökohtia.
Liittohallitus oli valmistelussaan huomioinut kaikki saadut jäsenyhdistysten palautteet ja mielipiteet. Sääntömuutosten kohteeksi oli otettu lähinnä vain sellaisia asioita, joiden tiedetään saaneen kannatusta jäsenyhdistyksissä. Alustavasta sääntöehdotuksesta tiedotettiin laajasti jo tammikuussa ja lopullinen ehdotus julkaistiin huhtikuun lopussa. Ehdotus sisälsi useita kohtia, muun muassa:
- Liittokokouksessa kullakin liittokokousedustajalla on yksi ääni, ja kukin edustaja saa edustaa vain yhtä yhdistystä. Yhdelle kokousedustajalle ei voi kohdistaa useita jäsenyhdistyksen ääniä, eikä sama kokousedustaja voi valtakirjalla edustaa useamman jäsenyhdistyksen ääniä. Sääntöehdotusta korjattiin rekisteriviranomaisen antaman ohjauksen seurauksena.
- Vaalitapaa tarkennettaisiin niin, että jos henkilövaalissa valittavana on vain yksi henkilö, valituksi tulemiseen vaadittaisiin yli puolet annetuista äänistä. Muutos mahdollistaisi esimerkiksi Tukiliiton puheenjohtajan vaalissa toisen äänestyskierroksen kahden eniten ääniä saaneiden ehdokkaiden välillä. Jäsenyhdistykset saisivat tiedon hallitusvaaliin asetettavista ehdokkaista hyvissä ajoin ennen liittokokousta. Ehdokkaat voitaisiin valita vain 45 ja 60 vuorokautta ennen liittokokousta esitetyistä ehdokkaista. Säännöissä määrättäisiin, että ehdokkaita saavat asettaa vain liiton jäsenyhdistykset.
- Liittohallituksen kokoa pienennettäisiin hieman siten, että hallituksessa olisi käytännössä 13 jäsentä, nykyisen 17 sijaan. Säännöt mahdollistaisivat sen, että liittokokous valitsee puheenjohtajan lisäksi hallitukseen 8–12 jäsentä. Arviona on, että ainakin alkuvuosina liittokokous päättäisi valita hallitukseen puheenjohtajan lisäksi 12 jäsentä.
Keskustelussa Me Itsen kokousedustaja Esa Peltonen toi esiin huolen sääntömuotoilusta, joissa ei selväsanaisesti taata hallituspaikkaa Me Itsen edustajalle.
Tällä hetkellä säännöissä ei ole määritelty mitään kiintiöitä. Paikat jaetaan tukipiirien ja Me Itsen edustajien kesken. Käytäntö ei perustu yhdessä sovittuihin sääntöihin, vaan vanhaan tapaan ja ”herrasmiessopimukseen”.
Risto Burman kommentoi toteamalla, että sääntöuudistus ei heikentäisi Me Itsen mahdollisuutta ehdottaa edustajaansa hallitukseen, vaan vahvistaisi sitä. ”Uudessa mallissa sääntöihin on kirjattu, että hallituskokoonpanoon tulee kuulua vammaisen henkilön edustus.”
Rauno Rantaniemi teki vastaehdotuksen, jonka mukaan liittohallitusta koskevaa sääntömuutosta ei ylipäätään tehtäisi, ja esitystä kannatettiin.
Liittokokous päätti hyväksyä sääntömuutoksen lukuun ottamatta liittohallitusta koskevaa kohtaa, joka olisi muun muassa muuttanut hallituksen kokoa.
Säännöt tulevat voimaan, kun Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt sääntömuutokset.
Liittohallitus 2022
Kokous valitsi liittohallituksen jäsenet ja varajäsenet vuodelle 2022. Vuosittain erovuorossa on aina puolet jäsenistä henkilökohtaisine varajäsenineen.
- Lappi: Mari Lukkari, Outi Marttila
- Keski-Suomi: Tuomo Takala, Harri Nieminen
- Pohjois-Savo: Mervi Virtanen, Kaarina Korhonen
- Pohjois-Karjala: Pieta Natunen, Ritva Silvennoinen
- Pohojalaaset-99: Berit Perälä, Pia Lehto
- Me Itse: Heikki Suvilehto, Ulla Topi
- Satakunta: Pia Kukkasniemi, Teemu Peippo
- Kymi: Hannu Hyvättinen, Esko Käki
- Etelä-Savo: Leena Pekkanen, Marita Jurva
- Varsinais-Suomi: Kirsti Rämö, Veijo Lehtonen
- Uusimaa: Pirjo Hartikainen, Johanna Aaltonen
- Kainuu: Ritva Nevalainen, Jouni Kilpeläinen
- Popoke: Sini Lyly, Anne Toppari
- Etelä-Häme: Hannu Laatunen, Arvo Järvinen
- Uusimaa: Sari Sepponen, Iiro Auterinen
- Pirkanmaa: Leena Jokipakka, Tapio Räfsten
(Ensimmäinen nimi on varsinainen ja toinen varajäsen.)
*
Lisäksi liittokokous käsitteli muut sääntömääräiset asiat ja muun muassa hyväksyi vuosiraportin 2020. Lisäksi kokous päätti tiukan äänestyksen tuloksena velvoittaa liittohallituksen ilmoittamaan lokakuussa 2022 budjetin yhdistyksille ja aloittamaan 2023 talousarvion valmistelun niin, että sen voi esitellä jo liittokokouksessa 2022 päämenokohdittain.
Kokous päätti säilyttää liiton jäsenmaksun ennallaan vuonna 2022.