STM:n työryhmä: Koronakriisi on jättänyt vammaiset lapset ja nuoret vaille monia palveluita – Korjaavaa työtä tarvitaan

19.01.2021

Tuore raportti nostaa esiin huolen siitä, että pitkittyvä koronakriisi vaikuttaa erityisen syvästi jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Jo yli vuoden kestänyt koronakriisi on heikentänyt merkittävästi vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tilannetta Suomessa, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lapsistrategian koronatyöryhmän loppuraportti kertoo. Maanantaina 18.1.2021 julkaistu raportti nostaa esiin huolen siitä, että pitkittyvä kriisi vaikuttaa erityisen syvästi jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Raportissa tarkastellaan erikseen vammaisten lasten ja nuorten tilannetta. Kyseinen raportin osio on koottu Vammaisfoorumin Vammaiset lapset ja nuoret -työryhmän avulla. Mukana työssä on ollut myös Kehitysvammaisten Tukiliiton lakimies Tanja Salisma.

”Tukiliitto vaatii raportissa esitetyn mukaisesti, että vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä palveluista ei missään tapauksessa säästetä tai leikata, vaan nyt tulee kuroa umpeen kertynyttä palveluvajetta ja panostaa joustaviin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin”, Salisma sanoo.

Monissa kunnissa on raportin mukaan ollut epäselvää, että kuntien tulisi lakisääteisten palvelujen keskeyttämisen sijaan etsiä yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia joustavia ja turvallisia tapoja palvelujen toteuttamiseen. Palveluiden puute ja vanhempien vastuulle pitkälti siirtynyt hoito-, ohjaus-, kuntoutus- ja opetustyö ovat kuormittaneet perheitä huomattavasti. Myös lyhytaikais- ja tilapäishoidon sekä omaishoidon vapaiden toteutumisessa on ollut puutteita monessa kunnassa. Palvelut ruuhkautuivat entisestään syksyn 2020 aikana.

Raportissa todetaan, että kuntoutus on koronakriisin aikana jäänyt yleisimmin toteutumatta lapsilta, joilla on kehitysvamma, monimuotoinen kehityshäiriö, autismikirjon häiriö tai puheen ja kielen kehityshäiriö. Etäkuntoutuksen käyttö ei ole ollut näiden asiakasryhmien kohdalla mahdollista vuorovaikutuksen, keskittymisen ja tarkkaavuuden vaikeuksien vuoksi. Kasvokkaista kuntoutusta ei ole puolestaan toteutettu, jos lapsiasiakas ei iän tai kehitystasonsa vuoksi ole pystynyt ymmärtämään ja noudattamaan koronaepidemiaan liittyviä hygienia- ja muita ohjeita.

Asumisyksiköissä sovelletut vierailukäytännöt nousevat raportissa esiin vammaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuneena korona-ajan oikeusturvaongelmana. Vaikka oikeudellisesti arvioiden vierailukiellot ovat vahvoja suosituksia, ne ovat saattaneet estää nuoria aikuisia tapaamasta perheitään varsinkin, kun kieltoja on lainvastaisesti sovellettu niin, että ne ovat estäneet asukkaiden poistumista yksiköstä esimerkiksi niin sanotulle kotilomalle vanhempien luokse tai kotiloman edellytykseksi on asetettu nuoren tai jopa koko perheen karanteeni ennen yksikköön palaamista.

Raportti käsittelee myös korona-ajan koulunkäynnissä ilmenneitä haasteita. Poikkeustilanteella on ollut merkittäviä kielteisiä vaikutuksia osalle vammaisista oppilaista. Osalla lapsista keväinen etäopetus puolestaan helpotti opiskelua kouluympäristön kuormituksen vähennettyä.

Koronavirusepidemia on raportin mukaan myös selkeästi vaikeuttanut vammaisten lasten ja nuorten perheiden toimeentuloa.

Työryhmä esittää toimenpiteitä tulevaan

Työryhmä esittää raportissaan lukuisia toimia, joilla vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tilannetta voitaisiin parantaa.

Työryhmä katsoo, että kriisin jälkihoidossa on pidettävä huolta, että kuntien säästöpaineet eivät lisää entisestään vammaisten lasten ja perheiden kuormitusta ja palveluvajetta. Poikkeusolojen jälkeiseen kasvaneeseen palvelutarpeeseen on varauduttava ja vastattava.

Kuntien kriisisuunnitelmissa sekä lasten ja nuorten palvelusuunnitelmissa on varauduttava nykyistä paremmin poikkeustilanteisiin. Palveluiden joustavuutta on lisättävä niin, että kunnissa on valmius myöntää nopeammin uusia palveluita tai tarkastaa palveluiden määrää ja tarvittaessa järjestämistapaa.

Sosiaalityöhön on varattava sellaiset resurssit, joilla varmistetaan muun muassa se, etteivät laissa säädetyt määräajat ylity ja että kiireellisiin palvelutarpeisiin voidaan vastata riittävän nopeasti.

Koronakriisin aikana kehitetyt ja hyödynnetyt hyvät käytännöt kuten etätulkkaus tulee säilyttää hyödynnettäväksi myös jatkossa perinteisten palvelujen rinnalla.

Kaiken vammaisten lasten ja nuorten perusoikeuksien rajoittamisen (esimerkiksi asumisyksiköissä) tulee perustua selkeään ja tarkkarajaiseen lainsäädäntöön.

Oppimisen tukeen tarvitaan niin ikään joustavia ja yksilöllisesti räätälöityjä ratkaisuja.

Vammaisten lasten ja nuorten perheiden korona-ajan toimeentulovaikeuksiin on työryhmän mukaan löydettävä väliaikaisen epidemiatuen kaltaisia sitä yhdenvertaisemmin kaikille tarvitseville perheille kohdentuvia ratkaisuja.

***

Tutustu työryhmän raporttiin tarkemmin täältä.