Suomi on antanut ensimmäisen maaraporttinsa YK:n vammaissopimuksesta

19.08.2019

Maaraportin mukaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista on parannettu useilla hankkeilla. Tukiliitto katsoo, että lainsäädännön luoma kuva ja vammaisten henkilöiden arjen kokemukset kohtaavat vain osittain.

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus (YK:n vammaissopimus) tuli voimaan Suomessa 10.6.2016. Sopimuksen täytäntöönpanoa valvotaan YK:lle toimittavilla raporteilla.

Suomen hallituksen antama ensimmäinen maaraportti (määräaikaisraportti) kuvaa, miten lainsäädäntö ja valtion toimielimet varmistavat vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen, alkaen perustuslain takaamista oikeuksista. Kehitysvammaisten Tukiliitto katsoo, että raportissa on useita havaintoja, joiden raportoiminen YK:n vammaisten oikeuksien komitealle on sinänsä myönteistä kehitystä.

Lainsäädäntö näyttäytyy raportissa paljolti oikeuksien takaajana, mutta myös kehittämistarpeita tuodaan esiin. Raportin mukaan useiden lainsäädäntöhankkeiden kautta on viime vuosina parannettu vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista. Askeleita parempaan ovat tuoneet esimerkiksi sosiaalihuoltolaki, kotikuntalaki, kehitysvammalain itsemääräämisoikeutta koskevat säännökset ja yhdenvertaisuuslaki.

Maaraportti käy läpi tilannetta artikla kerrallaan. Teimme sisällöistä joitain kehitysvammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen tärkeitä nostoja. 

Artiklat 1–4, yleiset määräykset
Osallisuus vaihtelee hallinnonaloittain

Raportissa todetaan, että vammaispalvelulaissa subjektiiviset oikeudet kuuluvat laissa määritellyille vaikeavammaisille henkilöille. Oikeus palvelun saantiin ratkaistaan yksilöllisen tarpeen perusteella. Osa palveluista on kuitenkin määritelty melko tarkoin määrällisin kriteerein.

Tukiliiton lakineuvonnassa näkyy, että yksilöllinen tarve palvelun saamisen perustana ei aina toteudu. Esimerkiksi myönnettäessä henkilökohtaista apua tai kuljetuspalvelua sovelletaan usein etukäteen määriteltyä määrää.

Raportti tuo esille, että kehitysvammalain perusteella myönnetään erityishuoltoon kuuluvia palveluja kehitysvammaisille henkilöille jaottelematta heitä vamman vaikeusasteen mukaan. Tukiliiton  näkemyksen mukaan kehitysvammaisen ihmisen palveluiden myöntämiseen vaikuttaa käytännössä myös lääketieteellinen tapa arvioida vamman astetta sen sijaan, että otettaisiin huomioon hänen yksilöllinen tarpeensa tai kokonaistilanne perheessä.

Raportin mukaan vammaisjärjestöjä kuullaan säännöllisesti useimmissa suurissa lainsäädäntö- ja muissa uudistushankkeissa. Osallisuus on kuitenkin edelleen jossain määrin sattumanvaraista ja vaihtelee hallinnonaloittain. Keskeisissä sosiaali- ja terveysalan vammaislainsäädäntöuudistuksissa järjestöjen osallistuminen ja kuuleminen on kuitenkin vakiintunutta.

Tukiliiton kokemus on, että järjestöjen vaikuttamismahdollisuus on joissain prosesseissa sattumanvaraista tai ainoastaan muodollista. Yksi esimerkki tästä on se, että lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteita laativat pääosin sairaanhoitopiirit. Tukiliitto on myös tehnyt asiasta kantelun oikeusasiamiehelle.
(Lue lisää sivulta
https://www.tukiliitto.fi/tukiliitto-ja-yhdistykset/liittona-olemme-enemman/lausunnot-ja-kannanotot)

Artikla 5, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Tärkeä kehitysaskel kohti yhdenvertaisuutta

Suomen maaraportti toteaa, että uuden yhdenvertaisuuslain myötä lain toteutumista valvovien viranomaisten mandaatit laajenivat koskemaan myös vammaisiin henkilöihin kohdistuvaa syrjintää.

Tukiliitto pitää tätä tärkeänä kehitysaskeleena. Näin mahdollistui esimerkiksi sen, että Tukiliiton lakineuvonnassa on ohjattu kantelemaan yhdenvertaisvaltuutetulle vammaisten oppilaiden opetusjärjestelyistä perusopetuksessa.

Raportin mukaan vammaisuus on ollut yhdenvertaisuusvaltuutetun koko tähänastisen toimikauden ajan toiseksi yleisin syrjintäperuste.

Artikla 9, esteettömyys ja saavutettavuus
Palvelujen kehittämistä jatkettava

Pääministeri Rinteen hallitus on sitoutunut parantamaan sähköisten palveluiden esteettömyyttä ja kiinnittämään erityistä huomioita viranomaiskieleen. Raportissa todetaan, että hallitusohjelman mukaan selkokielen käyttöä lisätään ja viranomaispalveluja kehitetään sellaisille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja.

Tätä Tukiliitto pitää tärkeänä ja osallistunee kehittämistyöhön. Tukiliitto on ottanut kantaa muun muassa vastaus digitaalisen pankkiasioinnin mukautuksiiin ja pankkitunnisteiden muutoksiin.
(Lue lisää sivulta
https://www.tukiliitto.fi/tukiliitto-ja-yhdistykset/liittona-olemme-enemman/lausunnot-ja-kannanotot)

19 artikla, eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä
Kehitysvammaiset edelleen epätasa-arvoisia

Maaraportti toteaa sosiaali- ja terveysministeriön asettaman seurantaryhmän arvioineen KEHAS-ohjelman tavoitteiden toteutumista. Seurantaryhmä arvioi ohjelman tavoitteiden edenneen kohtuullisesti lukuun ottamatta vammaisten lasten osallisuuden ja oikeuksien toteutumisen varmistamista. Kehitysvammaiset eivät myöskään ole vielä yhdenvertaisessa asemassa muiden tuetuissa vuokra-asunnoissa asuvien kanssa, vaikka myönteistä kehitystä on tapahtunut KEHAS-ohjelman myötä.

Tukiliitto on ollut vahvasti mukana KEHAS-seurantatyössä ja työ asumisen kehittämisen parissa jatkuu. Esimerkiksi Asumisen tekoja -sivusto kuvaa monipuolisempia asumisen ratkaisuja https://verneri.net/asumisen-tekoja.

Maaraportti käy läpi myös hankintalain tarkoitusta. Raportissa nostetaan esille Ei myytävänä! -kansalaisaloite vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettamisesta.

Tukiliitto toteaa, että hankintalain soveltamiskäytännöt eivät vastaa lain tavoitteita. Ei myytävänä! -aloitteen käsittelyn päätteeksi eduskunta edellytti, että valtioneuvosto nimittää asiantuntijaryhmän selvittämään sosiaali- ja terveyspalveluja ja hankintalainsäädäntöä sekä niihin liittyvää neuvontaa ja ohjeistusta hankintojen kehittämiseksi.

 

Vammaisjärjestöt jättävät oman varjoraporttinsa

Suomen maaraportin ohella vammaisjärjestöt raportoivat YK:lle vammaisoikeuksien toteutumisesta antamalla asiasta oman, yhteisen rinnakkaisraporttinsa.

Vammaisfoorumi teki kokemuksista kyselyn, jonka tuloksia voi kuulla ensimmäisen kerran Helsingissä 4.9.2019 pidettävässä seminaarissa. Seminaariin voi ilmoittautua
https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfrLp1cWVpKyVrsfsxBjT6UUTDAqvm4SXY59rhpVWewujQUog/viewform

Aineistot päivittyvät Vammaisfoorumin sivulle. Vammaisjärjestöt tulevat antamaan raporttinsa kokonaisuudessaan vammaisten oikeuksien komitealle.

Tukiliitto katsoo, että lainsäädännön luoma kuva ja vammaisten henkilöiden arjen kokemukset kohtaavat vain osittain. #YKvammaissopimus #maaraportti #vammaiset #tukiliittovaikuttaa

Suomen hallitus antoi elokuussa ensimmäisen raporttinsa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen toteutumisesta. Raportti on saatavilla osoitteessa
https://um.fi/yk-n-voimassa-olevat-ihmisoikeussopimukset/-/asset_publisher/vcCt60yvlDdt/content/yleissopimus-vammaisten-henkiloiden-oikeuksista-2006-

 

Kuvassa vammaisaktiivi Teuvo Taipale Riihimäeltä. Kuvaaja Laura Vesa.