Korona vei mahdollisuudet kommunikointiin

Kehitysvamma- ja puhevamma-alan järjestöt vaativat yhdessä, että korona-arjessa on huolehdittava kommunikointimahdollisuuksista.

Kommunikointi on ihmisen perusoikeus. Tästä oikeudesta on tingitty huolestuttavalla tavalla korona-aikana. Tämä käy ilmi Kehitysvammaliiton kommunikaatiokeskus Tikoteekin tutkimuksesta, jossa kysyttiin puhevammaisilta ihmisiltä, puhevammaisten ihmisten parissa työskenteleviltä ammattilaisilta ja omaisilta kokemuksia koronan mukanaan tuomista muutoksista. Tutkimus tukee viestiä, joka on kantautunut myös Kehitysvammaisten Tukiliiton ja muiden alan järjestöjen neuvontapalvelujen kautta.

Puhevammaisista ihmisistä 68 prosenttia koki, että mahdollisuudet kommunikointiin ja vuorovaikutukseen vähenivät koronasta johtuvien rajoitusten ja toimenpiteiden seurauksena. Kommunikointia ei ollut, koska tapaamisia omaisten, läheisten ja ystävien kanssa ei sallittu. Myöskään puhevammaisten tulkit eivät päässeet tapaamaan henkilöitä.  Asumispalveluissa ei aina käytetty niitä kommunikointimenetelmiä tai kommunikoinnin apuvälineitä, joita henkilö tarvitsee kommunikointiinsa. Läheiset ja ammattilaiset eivät osanneet auttaa kommunikointiohjelmien ja -laitteiden kanssa, niin että etäyhteydet olisivat onnistuneet. 20 prosenttia vastaajista kertoi, ettei pysty olemaan itsenäisesti yhteyksissä ystäviin tai läheisiin puhelimella tai tietokoneen avulla. Ennen koronaa läheiset ja ystävät ovat auttaneet yhteydenotoissa. Nyt osa vietti kevään yksin suljettuna ulos kaikesta vuorovaikutuksesta muiden ihmisten kanssa.

”En juuri käy kodin ulkopuolella. Yksinäisyys on lisääntynyt. Mahdollisuus vertaistukeen on muuttunut haasteelliseksi, kun monet tapaamiset on peruttu ja toiminta on siirtynyt verkkoon tai puhelimen välityksellä tapahtuvaksi”, kuvailee yksi vastaajista.

Myös maskien käyttö vaikeuttaa puhevammaisten ihmisten puheen ymmärtämistä, kun ilmeet ja suun liikkeet eivät ole tukemassa ymmärtämistä. Osalla maski vaikeuttaa myös oman puheen tuottamista.

Vastaajista 38 prosenttia koki, että heidän oma kommunikointitaitonsa on heikentynyt korona-aikana. Tämä johtuu paitsi kommunikointimahdollisuuksien vähäisyydestä, myös muun muassa terapioiden lakkauttamisesta tai toteutuneen etäterapian sopimattomuudesta. Taidot eivät palaa ennalleen nopeasti, vaikka esimerkiksi tapaamisrajoituksia on lievennetty.

”Kommunikointini on hyvin aikaa vievää ja vain harvat osaavat kommunikoida kanssani, myös avustajista. Olen syrjäytynyt yhteiskunnasta”, kuvailee yksi vastaajista.

80 prosenttia vastaajista on kokenut itsensä viime aikoina yksinäiseksi, 33 prosenttia masentuneeksi ja 27 prosenttia ahdistuneeksi.

Kommunikointi on perusoikeus

Puhevamma-alan järjestöt korostavat, että kommunikointi on perusoikeus, joka on turvattava ajasta, paikasta ja kumppanista riippumatta. Vuorovaikutus on ihmisyyden ydintä.

Koronan muuttama arki haastaa myös kommunikointimahdollisuudet sekä kuulluksi ja nähdyksi tulemisen, kun arki pyörii kotiympyröissä ja kodin ulkopuolella liikkumista on vähän.

Järjestöjen vaatimukset:

• Perheenjäsenten tapaamisia tulee tukea.
• Puhevammaiselle henkilölle välttämättömien ammattilaisten tapaamisia ei saa rajoittaa. He tuntevat puhevammaisen ihmisen kommunikointikeinot ja pystyvät tukemaan vuorovaikutusta hänen kanssaan.
• Tulkkien pitää päästä tulkkaamaan puhevammaisia ihmisiä.
• Kommunikointimenetelmää tai apuvälinettä pitää pystyä käyttämään. Puhevammaisten ihmisten läheisten ja ammattilaisten on opeteltava käyttämään apuvälinettä tai menetelmää.
• Riittävä tuki laitteiden ja ohjelmistojen käyttöön on taattava, jotta puhevammaiset ihmiset pystyvät pitämään yhteyttä läheisiinsä.

Poikkeukselliset olosuhteet vaativat erityisesti tukea tarvitsevien ihmisten lähi-ihmisiltä tahtoa tukea vuorovaikutusta, ennakkoluulotonta kokeilua löytää toimivia keinoja myös poikkeusoloissa sekä kykyä etsiä ja pyytää ohjausta, neuvoja ja opastusta.

Suomessa on 65 000 puhevammaista henkilöä

Suomessa on noin 65 000 ihmistä, joilla on eriasteisia puhe- ja kommunikointivaikeuksia ja jotka eivät tule toimeen arjessa puheen avulla. Heistä 30 000 tarvitsee apuvälineitä kommunikointinsa tueksi. Puhevammaisten ihmisten joukko on kirjava. Puhe- ja kommunikointivaikeudet voivat olla synnynnäisiä ja liittyä esimerkiksi CP-oireyhtymään, kehitysvammaisuuteen, autismikirjon muotoihin tai lasten kehityksellisiin kielihäiriöihin. Osa saattaa menettää puhekykynsä ja kielelliset taitonsa aikuisena äkillisen tai etenevän sairauden tai vamman seurauksena.

Osalla puhevammaisista ihmisistä on myös haasteita ymmärtämisessä, lukemisessa, kirjoittamisessa ja hahmottamisessa. Puhevamma rajoittaa merkittävästi osallistumista, kuulluksi tulemista ja itsemääräämistä. Suurin osa puhevammaista henkilöistä hyötyy puhetta korvaavista kommunikointikeinoista, apuvälineistä ja vammaisten tulkkauspalvelusta. Osalle heistä kommunikointi on mahdollista vain lähi-ihmisten tuella ja tietotaidolla.

Lisätietoa tutkimuksesta: Kehitysvammaliiton Tikoteekin johtaja Eija Roisko, p. 09 3480 9373.

*

Puhevamma-alan järjestöt vaikuttavat yhdessä ja välittävät tietoa puhevammaisten ihmisten tilanteesta koronapandemian poikkeusoloissa. Kannanotossa ovat mukana Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto, FDUV, Autismiliitto, Vammaisperheyhdistys Jaatinen, CP-Liitto ja Aivoliitto.

Kuvituskuva muokattu Papunetin kuvapankista (Arasaac). Koronavirus.