Koronatilanne kärjistänyt henkilöstöpulaa kehitysvammapalveluissa

Vammaisala kärsii henkilöstöpulasta, ja tilanne on kärjistynyt entisestään korona-aikana. Kun henkilökunnan poissaolot ovat lisääntyneet, sijaisia on ollut vaikea saada. Tiedot ovat peräisin Kehitysvammaliiton tekemästä kyselystä, johon vastasi sata kehitysvammapalveluissa työskentelevää johtajaa tai esimiestä eri puolilta maata. 68 prosenttia vastaajista kertoi, että korona on vaikuttanut työvoiman riittävyyteen. 63 prosenttia sanoi, että korona on aiheuttanut mm. karanteeneja ja sitä kautta henkilökunnan poissaoloja. Peräti 79 prosenttia vastaajista kertoi, että sijaisia on ollut vaikea saada.

Tämän seurauksena muu henkilökunta on joutunut venymään ja tekemään pitkiä vuoroja ja ylitöitä, ja osassa paikoista esimiehet ovat siirtyneet lähityöhön. Työvuoroja on jouduttu tekemään vajaalla henkilöstömäärällä. Toimintaa on myös pitänyt supistaa henkilöstöpulan vuoksi. 13 prosenttia vastaajista kertoi, että on tapahtunut myös irtisanoutumisia. 36 prosentin mukaan avoimeen työpaikkaan ei ole ollut hakijoita.

Henkilöstöpula vaarantaa palvelujen laadun

Henkilöstöpula on pitkään jatkunut ongelma, jonka korona on kärjistänyt. Kehitysvamma- ja autimismialan järjestöt ovat huolissaan tilanteesta; kun pikkuhiljaa aletaan palata koronan jälkeiseen normaaliin elämään, on vaarana, että uusi normaali on hyvin eriarvoinen eri ihmisille. Henkilöstöpulaan onkin viimeistään nyt syytä herätä ja löytää ratkaisuja.

Osaavan työvoiman riittämättömyydestä kärsivät eniten kehitys- ja puhevammaiset ihmiset, jotka tarvitsevat tukea selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Kun riittämätön tuki alkaa vaikuttaa mahdollisuuksiin kommunikoida tai toteuttaa itsemääräämisoikeutta, elämänlaatu kärsii ja pahoinvointi lisääntyy. Syntyy myös tilanteita, joissa ihmisten palveluntarve kasvaa, samoin niiden kustannukset.

Koulutusta, huomiota henkilöstön hyvinvointiin, alan imagoon ja palkkaan

Ratkaisuja henkilöstöpulaan on etsittävä monesta suunnasta. On syytä joustavoittaa opintoja ja luoda yksilöllisiä opintopolkuja. Tämä liittyy myös muualla kuin Suomessa hankittuun koulutukseen. Muuntokoulutusta alan vaihtajille tulee olla tarjolla riittävästi.

Suuri merkitys on myös työnantajilla ja johtamisella. Henkilöstön hyvinvoinnista ja työssä kehittymisen mahdollisuuksista on pidettävä huolta. Alan palkkauksessa tulisi entistä enemmän huomioida henkilön osaaminen, työtehtävien vaativuus ja vaikutus. Monimuotoisuuden arvostaminen tukisi työperäisen maahanmuuton ja osatyökykyisten työvoimaresurssin hyödyntämistä työpaikoilla.

Vammaisala ei vetoa nuoriin ammatinvalitsijoihin, mikä johtuu osittain myös ennakkoluuloista ja siitä, että vammaisuus koetaan vieraaksi asiaksi. Tarvitaan lisää tietoa, TET-harjoitteluja ja muita nuorten luontevia kohtaamisia vammaisten ihmisten kanssa.

Ihmisläheisyys ja työn merkityksellisyys palkitsevat

Kehitysvammatyön vetovoimatekijöistä tärkein ovat aidot ihmiset, joiden kanssa työtä tehdään. Kehitysvammaliiton aiemman selvityksen mukaan alalla työskentelevät arvostavat erityisesti asiakkaiden kanssa toimimista ja vuorovaikutusta. Työ koetaan merkitykselliseksi ja se palkitsee. (Houkuttaako vammaisalan hoivatyö?, 2020; pdf-linkki vie Kehitysvammaliiton sivulle.)

”Kehitysvammaiset ihmiset opettavat minulle paljon elämästä ja ihmisyydestä ylipäätään. Työ on merkityksellistä ja saan koko ajan haastaa itseäni ja kehittyä. Koska ihmiset ovat aina aitoja, saan myös minä työssäni olla oma itseni”, kiteyttää yksi alan työntekijä.

Henkilöstön merkitys on oleellinen vammaisten ihmisten elämänlaadulle. Korona on kärjistänyt työvoimapulaa ja eniten kärsivät tukea tarvitsevat ihmiset. #OikeusPalveluihin #ValitseVammaistyö

Kehitysvamma- ja autismijärjestöt kokoavat ja välittävät valtioneuvostolle ja päättäjille säännöllisesti tietoa kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä tilanteesta koronapandemian poikkeusoloissa. Yhteistyössä ovat mukana Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto, FDUV, Autismiliitto ja Vammaisperheyhdistys Jaatinen.

Kuvituskuva muokattu Papunetin kuvapankista (Sclera).