Kehitysvammaisten Tukiliiton lausunto tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevan EU:n direktiivin toimeenpanosta

Esteettömyysdirektiivin tavoite on tehdä tuotteista ja palveluista esteettömämpiä ja helpottaa vammaisten henkilöiden osallistumista ja itsenäistä elämää. Direktiivi koskee sekä yksityistä että julkista sektoria, silloin kun tuotteita tai palveluja tarjotaan kuluttajille. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat tuotteista esimerkiksi tietokoneet, maksupäätteet, pankki- ja lippuautomaatit ja älypuhelimet ja palveluista esimerkiksi mobiilisovellukset, sähköiset matkaliput ja verkkokaupat. Lisäksi direktiivi on otettava huomioon hätänumeropalvelussa ja julkisissa hankinnoissa.

Esteettömyyteen liittyvästä saavutettavuudesta, eli siitä, että esimerkiksi verkkosivut ja mobiilisovellukset suunnitellaan paremmin käytettävissä oleviksi, on säädetty aiemmin EU:n saavutettavuusdirektiivillä, joka on pantu Suomessa toimeen lailla digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Esteettömyysdirektiivin vaatimukset tulevat voimaan 28.6.2022 ja säännöksiä aletaan soveltaa 28.6.2025 alkaen markkinoille tuleviin tuotteisiin ja palveluihin, lukuun ottamatta esimerkiksi hätäviestien pidempiä siirtymäaikoja.

Suomessa direktiivi toimeenpannaan säätämällä uusi laki tuotteiden esteettömyysvaatimuksista ja tekemällä muutoksia viiteen lakiin (markkinavalvontalaki, digipalvelulaki, laki sähköisen viestinnän palveluista, liikennepalvelulaki, hätäkeskuslaki).

Tukiliitto on antanut lausunnon tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevan EU:n direktiivin toimeenpanosta. Lausunto kokonaisuudessaan on julkaistu sivulla
Tukiliiton lausunnot ja kannanotot

Lakiesityksen vaikutusten arviointi jäänyt puutteelliseksi

Tukiliitto pitää tärkeänä, että direktiivi toteuttaa ihmisoikeuksia ja vammaisten henkilöiden oikeuksia kuten YK:n vammaissopimuksen 9 artiklassa säädettyä esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä 2 artiklassa määriteltyä kaikille sopivaa suunnittelua.

Tukiliiton mukaan kuitenkin yhdenvertaisuusarviointi, vammaisvaikutusten arviointi sekä YK:n vammaissopimuksen huomioiminen on jäänyt lakiesitysluonnoksessa puutteelliseksi. Esimerkiksi pankkipalveluiden ja rakennetun ympäristön esteettömyysvaatimuksia ei ole huomioitu ja direktiivin soveltaminen uhkaa jäädä liian yleiselle tasolle.

Esteettömyysvaatimuksia sovellettava myös oppilaitosten ja työnantajien hankkimiin digitaalisiin palveluihin

Esteettömyysdirektiivin sääntelyä sovelletaan digitaalisiin palveluihin vain silloin, kun niitä tarjotaan suoraan kuluttajille. Tukiliitto pitää vammaisten henkilöiden opiskelun ja työelämäosallisuuden kannalta välttämättömänä, että kuluttajan käsitteeseen sisällytetään myös oppilaitoksen hankkimia digitaalisia oppimateriaaleja käyttävät oppilaat ja opiskelijat sekä vammaiset henkilöt, jotka tarvitsevat digitaalisten palveluiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta työssään tai yrittäjätoiminnassaan. Esteettömyysdirektiivi ei koske pienten, ns. mikroyritysten tuottamia palveluja. EU:n mikroyritysmääritelmän ulkopuolelle jäisi 92 % suomalaisista yrityksistä, joten Tukiliitto pitää tärkeänä, että sen sijaan määritelmänä käytetään kansallisen lainsäädännön mukaista mikroyrityksen määritelmää.

Rakennetun ympäristön esteettömyys yhtä tärkeää kuin tuotteiden ja palveluiden esteettömyys

Esteettömyys ei voi olla osittaista, vaan sen on ulotuttava kokonaisiin palveluketjuihin, niihin kuuluviin tuotteisiin ja niiden toimintaympäristöihin. Tukiliitto pitää välttämättömänä, että rakennetun ympäristön esteettömyysvaatimuksia (direktiivin liite III) aletaan soveltaa samanaikaisesti muiden esteettömyysvaatimusten kanssa; ne eivät ole erotettavissa toisistaan. Erityisen tärkeitä ovat liitteessä III olevat hätäpoistumisteiden, pelastussuunnitelmien, kulkureittien ja saniteettitilojen käytön esteettömyysvaatimukset.

Tukiliitto pitää välttämättömänä, että palveluiden esteettömyydessä ja saavutettavuudessa huomioidaan myös selkokielinen sisällöntuotanto. #esteettömyysdirektiivi

Huomioitava selkokielinen sisällöntuotanto ja esteetön vahva sähköinen tunnistautuminen

Tukiliitto muistuttaa myös, että vaikka direktiivi koskee audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin pääsyn tarjoavia palveluja, niin se ei koske itse audiovisuaalisia sisältöpalveluja, jotka saattavat olla esteellisiä esimerkiksi kognitiivisesti vammaiselle henkilölle. Tukiliitto pitää välttämättömänä, että palveluiden esteettömyydessä ja saavutettavuudessa huomioidaan myös selkokielinen sisällöntuotanto.

Lisäksi Tukiliitto korostaa, että tarvitaan nykyistä esteettömämpiä mahdollisuuksia vahvan sähköisen tunnistautumisen käyttöön, etenkin kun viranomaisten tarjoamat digitaaliset palvelut niitä edellyttävät.

Esteettömyyden toteuttamiseen tarvitaan ohjausta ja valvontaa

Tukiliitto katsoo, että esteettömyyden toteuttamisen edellyttävän sitä, että tuodaan konkreettisesti, mieluiten selkokielellä ja käytännön esimerkein esille se, mitä tuotteita ja palveluja laki koskee ja mitä vaatimuksia niihin kohdistuu. Sekä kuluttajille että talouden toimijoille on oltava selvää, kuka viranomainen neuvoo, ohjaa ja valvoo esteettömyyden toteuttamista ja lisäksi kuluttajien on tiedettävä minne ja miten voi kannella tai ilmoittaa esteettömyyspuutteista.

Viranomaisilla on oltava riittävästi osaamista ja resursseja ohjata ja valvoa muuttuvan lainsäädännön noudattamista ja ohjausta ja neuvontaa tulee olla saatavilla myös selkokielellä. Tärkeää on myös aiempaa saavutettavuusdirektiiviä ja uutta esteettömyysdirektiiviä toimeenpanevan lainsäädännön yhteensovittaminen, sillä nyt tärkeitä palveluita (esimerkiksi paikallisliikenne) ja tuotteita (esimerkiksi aikataulu- ja reittinäytöt) vaikuttaa jäävän esteettömyyden sääntelyn ulkopuolelle.

Lopuksi on muistettava, että esimerkillisestikään toteutettu esteettömyys ei tee tarpeettomaksi eikä saa sulkea pois tarvittavia yksilöllisiä kohtuullisia mukauttamistoimia.