28.5. juhlitaan selkokieltä Suomessa ja muualla Euroopassa

Perjantaina 28.5. vietetään kansainvälistä selkokielen päivää. Suomessa päivää juhlistetaan nostamalla esiin selkokieltä ja sitä tarvitsevia ihmisiä, selkomateriaaleja ja selkokielen parissa työskenteleviä. Päivän päätapahtumassa pureudutaan selkokieleen Euroopan eri maissa. Päivän päätteeksi julkistetaan Vuoden selväsanainen -kilpailun voittaja.

Selkokielen päivä näkyy somessa

Kehitysvammaliiton Selkokeskus haastaa kaikki nostamaan selkokielen päivänä esiin selkokieltä, selkomateriaaleja sekä selkokielen tekijöitä, käyttäjiä ja lukijoita. Selkokielen päivän aihetunnisteet sosiaalisessa mediassa ovat #SelkokielenPäivä, #DagenFörLättspråk ja #EasyLanguageDay. Myös aihetunnisteita #selkokieli, #selkosuomi, #selkoruotsi, #lättläst, #lättspårk ja #selkotekijä kannattaa seurata ja käyttää.

Euroopan selkokielet -seminaari Helsingin yliopiston Tiedekulman kanavalla

Suomessa selkokielen päivän päätapahtuma on Euroopan selkokielet -seminaari, joka lähetetään Helsingin yliopiston Tiedekulman kanavalla. Euroopan selkokielistä on keskustelemassa selkokielen tutkijoita ja toimijoita. Tarjolla on kiinnostavaa tietoa esimerkiksi selkosaksan ja -venäjän tilanteesta.

Tapahtuman aihetunnisteet sosiaalisessa mediassa ovat #SelkokielenPäivä, #EasyLanguageDay, #EuroopanSelkokielet ja #EasyLanguageEurope.

Kuka on Vuoden selväsanainen?

Selkokielen päivänä selviää, kuka saa Vuoden selväsanainen -tunnustuksen. Tänä vuonna palkinto jaetaan selkokielen edistäjälle. Esiraati on valinnut finaaliin kolme ehdokasta, jotka ovat Savonia-ammattikorkeakoulun selkoviestinnän opettaja Soilimaria Korhonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja heidän selkokielinen koronatiedotuksensa sekä Yle Uutiset selkoruotsiksi (Yle Nyheter på lätt svenska). Kilpailun voittajan valitsee yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman. Palkinto jaetaan Euroopan selkokielet -seminaarissa.

Selkokieli on osa saavutettavuutta

Selkokeskuksen arvion mukaan Suomessa 650 000 – 750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä, joka on hyvää yleiskieltäkin helpompi kielimuoto. Selkokielen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, ikääntyminen, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli.

 

Selkokielen päivän logon on suunnitellut Heidi Ahlström, ja suunnittelukustannuksista vastasi Selkokielen ytimessä -hanke Koneen Säätiön rahoituksella.

Linkit:

• Kansainvälinen selkokielen päivä

• Euroopan selkokielet -tapahtuma

• Vuoden selväsanainen 2021 -kilpailu