Henkilökunnan riittävyys huolettaa asumisyksiköissä

Koronatilanne vaikuttaa kehitysvammaisten ihmisten elämään muun muassa siten, että asumisyksiköillä on lisääntyviä vaikeuksia saada sijaisia.

Asumispalveluiden ohjaajat ja hoitajat eivät pääse koronatesteihin. Suojavälineitä ei ole riittävästi asumisyksiköiden käyttöön. Myös kotipalveluhenkilökunta tarvitsee tarkemmat ohjeet ja mahdollisuuden suojavarusteiden käyttöön. Perheissä usein vierailevina heidän huolenaan on oma turvallisuus sekä huoli siitä, että he vievät tartunnan kotiinsa, jossa voi asua myös riskiryhmään kuuluvia.

Tilanne on kohtuullinen sellaisissa asumisyksiköissä, joissa ryhmäkoteihin on saatu lisää henkilökuntaa muun muassa päivä- ja työtoiminnasta. Tämän turvin on pystytty ulkoilemaan turvallisesti ja järjestämään mielekästä toimintaa. Osa palveluntuottajista on myös onnistuneesti järjestänyt verkkopohjaista toimintaa päivä- ja työtoiminnan tai kotiin vietävien palvelujen tilalle.

Suurin hankaluus on ihmisten kanssa, joiden on vaikea ymmärtää tilanteen vakavuus tai joiden on erityisen vaikea kestää arkirutiinien muuttumista. Tilanteiden helpottamiseksi osa kunnista järjestää yksittäisille ihmisille päivätoimintaa tutussa paikassa.

Monissa asumisyksiköissä on kuitenkin vähäisesti päivittäistä mielekästä tekemistä. Ulkoilemaan pääsemisessäkin on haasteita, ja joissakin yksiköissä ulos meneminen on kielletty kokonaan. Ulkoilusta kaivataan tarkempia ohjeita STM:ltä.

Monissa paikoissa ei tiedetä, että henkilökohtaisen avustajan palvelua voi edelleen jatkaa, tartuntariski huomioiden. Erityisesti vapaa-ajan henkilökohtaisen avun toteuttamista on vähennetty.

Asumisyksiköiden säännöt vierailujen suhteen vaihtelevat kunnittain. Omaiset painivat ristiriidan kanssa, ottaako vammainen omainen kotiin vai olla tapaamatta heitä vierailukieltoja noudattaen. Jotkut päätyvät ottamaan läheisensä kokonaan kotiin, pois asumisyksiköstä, mikä tuottaa kuormittavia tilanteita.

Vammaisen lapsen hoitoon kotona kaivataan hoitoapua sekä henkilökohtaista apua vapaa-ajan avuksi, jotta perheet eivät uupuisi.

Huoli hoitoonpääsystä kuormittaa

Keskustelu hoidon rajauksista on aiheuttanut huolta vammaisissa henkilöissä ja heidän läheisissään erityisesti viime viikkoina. Vanhemmilla on huoli ja pelko hoidon saamisesta ja huoli kohtelusta terveyspalvelussa ylipäätään, sekä yleinen syrjinnän pelko.

Virallisia linjauksia hoidon ja tehohoidon yhdenvertaisesta saatavuudesta on hyvä pitää esillä. STM:n tulisi tarkentaa ja ohjeistaa kuntia, sairaanhoitopiirejä ja palvelujen tuottajia tehohoidon yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi.

Vammaisten lasten ja nuorten omaisia huolestuttaa terveydenhuollon henkilökunnan riittävyys ja osaaminen vammaisten henkilöiden kanssa. Lisäksi huolena ovat avustajan tai omaisen mahdollisuudet olla paikalla sairaalassa tulkkina, jotta henkilö tulee ymmärretyksi.

Vammaislapsiperheet uupuvat

Vammaislapsiperheiden jaksamisen heijastuu lastensuojelutarpeisiin, jos kotiin saatavien palveluiden rajaukset jatkuvat, tautiriski säilyy ennallaan ja suositukset sosiaalisesta eristäytymisestä jatkuvat. Poikkeustilanteessa erityislapsiperheitä tukevia toimia tulee suunnitella ja toteuttaa ennen kuin perheiden tilanteet kriisiytyvät. Perheitä ei saa ajaa tilanteeseen, jossa lapsen terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen aiheuttaa toimeentulon estymisen ja voimavarojen loppumisen.

Toimeentulo heikentyy

Palkkatuen avulla työllistyneiden kehitysvammaisten henkilöiden työsuhteet ovat vaarassa päättyä. Työnantajat ovat lomauttaneet henkilöstöä. Palkkatuettujen työsuhteiden uusiminen tai uusien henkilöiden palkkaaminen palkkatuen avulla ei ole mahdollista, sillä palkkatukea ei myönnetä 12 kuukauteen yritykselle, joka on lomauttanut henkilöstöä.

Työosuusraha on monilla kehitysvammaisilla ihmisillä olennainen osa käyttörahaa, mutta toimintakeskusten ollessa suljettuna sitä ei kaikkialla makseta. Kaikki edunvalvojat eivät tästä huolimatta anna käyttörahaa vastaavasti enempää. Tarvitaan yleistä ohjeistusta edunvalvojille asiakkaiden toimeentulon ja käyttövarojen varmistamiseksi.

Kehitysvamma-alan järjestöt kokoavat ja välittävät valtioneuvostolle viikoittain tietoa kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä tilanteesta koronapandemian poikkeusoloissa.

Lue edellinen kooste (3.4.2020): Korona koettelee yksin asuvia kehitysvammaisia ja erityislasten perheitä