Ei myytävänä! -kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle

07.03.2018

Eduskunta saa nyt käsiteltäväkseen laajan kansanjoukon vaatimuksen: hankintalain mukaista kilpailutusta ei tule soveltaa vammaisten ihmisten elämän mittaisten palveluiden hankintaan.

“Kukaan ei halua tulla syrjäytetyksi omassa asiassaan. Siksi pidän tätä erinomaisen tärkeänä aloitteena”, totesi eduskunnan puhemies Paula Risikko ottaessaan vastaan vammaisjärjestöjen yhteisen kansalaisaloitetteen keskiviikkoaamuna 7. maaliskuuta.

Hänen mukaansa kansalaisaloite pureutuu tärkeisiin teemoihin; osallisuuteen ja esteettömyyteen. Risikko totesi järjestöjen nostaneen esiin tärkeitä kehittämistarpeita, kuten valinnanvapauden ja henkilökohtaisen budjetoinnin.

”Kansalaisaloite on yksi tapa toteuttaa demokratiaa. Jokainen aloite saa eduskunnassa arvoisensa käsittelyn”, Risikko sanoi ottaen aloitteen arvostavasti vastaan.

Ei myytävänä! -kansalaisaloitetta oli luovuttamassa joukko vammaisjärjestöjen toiminnanjohtajia. Luovutuksen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa kilpailutuksen merkityksestä kertoivat ihmiset, jotka ovat omakohtaisesti joutuneet kärsimään kilpailutuksen vaikutuksista.

Ahdistusta ja “käytösongelmia”

Tamperelaisen Hanni Hiltusen aikuisen pojan ryhmäkodissa palveluntuottaja kilpailutettiin syksyllä 2015. “Kun kuulimme asiasta, kysyimme, voivatko asukkaat vaikuttaa kilpailutukseen. Meille sanottiin selvästi, että tämä ei ole mahdollista”, Hiltunen kertoo.

Palveluntuottajan vaihtuminen tuotti muutoksia toimintatapoihin ja henkilökuntaan. “Poikani ei pysty tuottamaan puhetta. Hän käyttää viittomia tullakseen ymmärretyksi, ja käsien motoriikka rajoittaa viittomista. Jotta poikani voi tulla ymmärretyksi, häntä tukevien ihmisten tulee opetella hänen tapansa käyttää kieltä”, äiti kuvaa.

Se, että ei tule ymmärretyksi, herättää ahdistusta ja turhautumista. Henkilökunnalle tämä näyttäytyy “käyttäytymisen ongelmina”, mistä seuraa vaikeita tilanteita ja ristiriitoja arjessa. Äidin mukaan vaikeuksia on hoidettu psyykenlääkkeillä ja säännöllisillä laitoshoitojaksoilla.

“Oman lapsen itsenäistyminen on prosessi, josta odottaa jonkinlaista helpotusta huolenpidon täyttämään arkeen. Minun elämäni ei ole helpottunut, päinvastoin. Taakka on muuttunut henkiseksi ja kasvanut”, Hiltunen sanoo.

Hän toivoo, että kansalaisaloitetta käsitellessään eduskunta muistaa velvoitteet, joihin Suomi on sitoutunut YK:n vammaissopimuksessa. “Pojallani ei ole mitään mahdollisuutta olla osallinen häntä itseään koskevissa päätöksissä. Tämä on vastoin ihmisoikeuksia.”

Hanni Hiltunen (vas.) ja Oili Nurmi. Kuva Mikko Käkelä.
Hanni Hiltunen (vas.) ja Oili Nurmi. (Kuva Mikko Käkelä)

Atte Nurmi, 19, tarvitsee puhetulkkausta tullakseen ymmärretyksi. Koska poika ei halua esiintyä ison väkijoukon edessä, hänen tilanteestaan kertoi äiti Oili Nurmi.

Viime syksyyn asti Atella oli kolme hyvää, vakituista tulkkia. “Sitten tuli kilpailutus, ja kaikki kolme menetettiin”, äiti kertoo.

Tilanteessa on ollut sittemmin useita käänteitä. Tiedotustilaisuuteen onnistuttiin saamaan tilapäinen tulkki, mutta tulevaisuus on epäselvä. Selvää on vain se, että ilman tulkkia Atte masentuu ja vetäytyy. Äidin mukaan ujo poika tarvitsee paljon aikaa yhteyden ja luottamuksen rakentamiseen.

Lopuksi myös Atte nostaa kätensä ylös ja täydentää tulkin avulla äidin kertomaa: “Haluaisin myös päivätoimintaan ja valmentavaan koulutukseen.”

Lyhytnäköistä säästämistä

Oululainen äiti Leena Jumisko ottaa kantaa myös asusteillaan: kierrätyskorut on tehty Ei myytävänä! -kampanjan julisteista. Kuva Merja Määttänen.
Leena Jumisko ottaa kantaa: kierrätyskorut on tehty Ei myytävänä! -julisteista. (Kuva Merja Määttänen)

Oululaisen Leena Jumiskon aikuinen poika itsenäistyi ja muutti asumispalveluyksikköön reilut viisi vuotta sitten. Jo tänä aikana asumispalveluja on hoitanut kolme eri palveluntuottajaa. Jatkuvat muutokset ovat tuottaneet turvattomuutta ja ahdistusta. Kun raha ratkaisee, kiristyvä talous näkyy jokapäiväisessä arjessa.

Seuraava kilpailutus pelottaa perhettä jo etukäteen.

“Kilpailutusprosessissa asukkailla itsellään tai meillä omaisilla ei ole ollut mitään sananvaltaa”, Oulun Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Leena Jumisko kiteyttää.

Tiedotustilaisuudessa kokemuksistaan kertoi myös tamperelainen projektiassistentti Auli Leiniö, joka on itse henkilökohtaisen avun asiakas.

“Palveluntuottajan vaihtuminen tuotti sekaannuksia ja palvelu huononi. Välillä avustaja meni kotiini, kun odotin häntä työpaikallani. Tarvitsen avustajaa pystyäkseni tekemään työtä.”

Auli Leiniö asuu asumispalveluyksikössä, jonka palvelut kaupunki ilmoitti kilpailuttavansa. Lopulta palveluntuottaja ei vaihtunut, mutta prosessin aikana huoli ehti kuitenkin kasvaa suureksi.

“Meillä asuu monta epilepsiaa sairastavaa. Kilpailutus lisää ahdistusta ja ahdistukset lisäävät epilepsiakohtauksia. Tämä voi pahimmillaan olla todella vaarallista”, Auli Leiniö sanoo.

Auli Leiniö (etualalla) on itse kokenut henkilökohtaisen avun kilpailutuksen tuottamat ongelmat. Kuva Mikko Käkelä.
Auli Leiniö (etualalla) on itse kokenut henkilökohtaisen avun kilpailutuksen tuottamat ongelmat. (Kuva Mikko Käkelä)

Mistä aloitteessa on kyse?

Ei myytävänä! -kansalaisaloitteen tavoitteena on lopettaa vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttaminen. Aloitteen panivat vireille Vammaisfoorumi ry ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) kesäkuussa 2017.

Kansalaisaloite vaatii julkisia hankintoja koskevaan lakiin tarkennusta: hankintalain mukaista kilpailutusta ei tule soveltaa koko elämän mittaisten asumista, henkilökohtaista apua ja puhevammaisten tulkkausta koskevien palveluiden hankintaan.

Ihmisoikeuksien puolesta

Palveluiden kilpailuttaminen rikkoo Suomen ratifioimaa YK:n yleissopimusta vammaisten ihmisten oikeuksista. Muutaman vuoden välein toistuvat kilpailutukset kaventavat vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta ja heikentävät heidän elämänlaatuaan. Jatkuvat muutokset rapauttavat luottamuksen ja vuorovaikutuksen perusteita, ja luovat jatkuvaa epävarmuutta.

Useimmiten kilpailutukset ratkaisee hinta; palvelujen laatu, inhimillisyys ja ihmisarvo ovat toissijaisia. YK:n vammaissopimuksen takaamiin ihmisoikeuksiin ja EU:n perusoikeuskirjan syrjintäkieltoon vedoten suomalaiset palveluiden käyttäjät ja heidän läheisensä ovat tehneet kilpailutuksista jo kaksi kirjelmää Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnalle.

Myös Euroopan komissio on tarkentanut kantaansa hankintadirektiivin soveltamiseen sosiaalipalvelujen kilpailutuksessa. Komissio on linjannut, että tämänkaltaisissa hankinnoissa tulee painottaa rahan sijasta muita kriteerejä, kuten laatua ja palvelunkäyttäjien tarpeiden huomioimista.

Taustalla kokonainen kansanliike

Kansalaisaloitteen takana on 32 valtakunnallista vammaisjärjestöä, jotka ovat tehneet jo vuosia tiivistä vaikuttamistyötä hankintalain tarkennuksen puolesta. Ei myytävänä! -kansalaisaloitteen nimienkeruukampanja kokosi kokonaisen kansanliikkeen. Vammaiset ihmiset ja heidän läheisensä rohkaistuivat kertomaan karuista kokemuksistaan julkisuudessa.

Kehitysvammaisten Tukiliitto on ollut vahvasti mukana kansalaisaloitteen kampanjatyössä. Jäsenistö eri puolilla Suomea on järjestänyt tempauksia ja kerännyt valtavan määrän kannatusilmoituksia.

Huoli ihmisoikeuksista sai liikkeelle myös muut kansalaiset. Kansalaisaloite saavutti eduskunnan käsittelyyn vaaditut 50 000 kannatusilmoitusta neljässä kuukaudessa. Kaikkiaan se sai tuekseen 72 059 kannattajaa.

Lisätietoja:
Tukiliiton toiminnanjohtaja Risto Burman
Puh. 050 5569900, risto.burman@tukiliitto.fi

Ei myytävänä! -kansalaisaloitteen sivusto: www.eimyytavana.fi

 

Vammaisfoorumi ry on 32 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, joka edistää vammaisten ihmisten yhteiskunnallista asemaa ja hyvinvointia. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto, joka tukee YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan sopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä laadukkaiden palveluiden puolesta.