Selkokieli, avustajat ja neuvontapalvelut keskeisiä digipalveluissa

11.11.2019

Tukiliitto on antanut lausunnon digipalvelulain saavutettavuusvaatimuksista. Tukiliitto arvioi, että keskeisiä haasteita liittyen saavutettavuuteen yhteiskunnassa selkokielen tarve, oikeus avustajaan ja neuvontapalvelujen turvaaminen alueellisesti.

Huhtikuussa 2019 voimaan tullut laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa julkista sektoria ja osaa yksityisen sektorin organisaatioista noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Digipalvelulain saavutettavuusvaatimusten toteutumisen valvonnasta ja neuvonnasta vastaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) saavutettavuuden valvonnan yksikkö.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston saavutettavuuden valvonnan yksikkö järjestää järjestöjen kuulemistilaisuuden keskiviikkona 13. marraskuuta 2019 Helsingissä.

Tukiliitto antoi ennen tilaisuutta lausunnon. Lausunto on julkaistu sivulla
www.tukiliitto.fi/tukiliitto-ja-yhdistykset/liittona-olemme-enemman/lausunnot-ja-kannanotot

Kehitysvammaisten Tukiliitto sanoo lausunnossaan pitävänsä haasteellisia kaikkia niitä digitaalisia palveluja, ovat tarjolla vain sähköisenä. Kehitysvammaisille ihmisille myös palvelujen sisältö voi olla liian vaikeaa ymmärtää. Kolmas vaikeus tulee, kun digitaalinen palvelu edellyttää välineitä, joita esimerkiksi vähävaraisilla henkilöillä ei ole mahdollisuutta hankkia tai käyttää. Esimerkiksi tietokone tai älypuhelin ovat monille liian kalliita.

Tukiliitto toistaa aiemman vaatimuksensa, että sähköinen tunnistautuminen pitäisi vaatia vain silloin, kun se on ehdottomasti tarpeen. Tärkeää olisi taata oikeus käyttää avustajaa palveluun tunnistautumiseen ja käyttämiseen. Sähköisten palvelujen rinnalle tarvitaan muita asiointitapoja. Tieto sähköisiä palveluita korvaavista muodoista tulee olla helposti saatavissa.

Tukiliiton lausunnossa sanotaan: ”On tärkeää määritellä palvelunkäyttäjän oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa apunaan sähköisten palveluiden käyttämisessä. Tämä on kohtuullinen mukautus, jota YK:n vammaissopimus edellyttää tehtäväksi vammaisten henkilöiden sitä tarvitessa, ja josta hyötyvät myös muut palvelunkäyttäjät, joilla on kognitiivisia ja/tai kielellisiä haasteita.”

Tukiliiton lausunto saa lisää painoarvoa siitä, että SOSTE nosti siitä useita kohtia omaan lausuntoonsa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 230 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita yhteistyöjäsentahoja.

Tukiliitto arvioi, että keskeisiä haasteita liittyen saavutettavuuteen yhteiskunnassa ovat:

  • Selkokielen tarve
    Selkokielellä tuotetaan edelleen liian vähän aineistoja. Selkokieltä ei mainita laissa digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019). Sisältöjen kielen ymmärrettävyyden arviointiin ei ole edelleenkään työkaluja. Selkokieleen ei velvoiteta, eikä sen käyttämiseen ole laissa ohjeita.
  • Avustajat
    Tukiliiton mielestä on tärkeää määritellä palvelunkäyttäjän oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa apunaan
    sähköisten palveluiden käyttämisessä. Tämä on kohtuullinen mukautus, jota YK:n vammaissopimus edellyttää tehtäväksi vammaisten henkilöiden sitä tarvitessa, ja josta hyötyvät myös muut palvelunkäyttäjät, joilla on kognitiivisia ja/tai kielellisiä haasteita.
  • Neuvontapalvelujen turvaaminen
    Neuvonta- ja ohjepalvelut eivät voi olla pelkästään sähköisiä tai automaattisia. Tarvitaan myös inhimillinen vaihtoehto.
    Alueellinen tasa-arvo. Sähköisten palvelujen rinnalle tarvitaan aina muita asiointitapoja. Samalla on varmistettava, että sähköisen palvelun korvaavan palvelun voi helposti ja tehokkaasti saada alueellisesti tasa-arvoisella tavalla.

Tukiliitto: Keskeisiä haasteita liittyen saavutettavuuteen yhteiskunnassa selkokielen tarve, oikeus avustajaan ja neuvontapalvelujen turvaaminen alueellisesti. #saavutettavuus