Äitienpäivän ansiomerkit

14.05.2019

Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein voidaan antaa eri-ikäisille, erilaisissa elämänpiireissä ja tehtävissä toimineille ja toimiville äideille.

Kolmekymmentä kasvattajana ansioitunutta äitiä saa Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein valtakunnallinen äitienpäiväjuhlassa. Ansiomerkit luovutti tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

 

Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein voidaan antaa eri-ikäisille, erilaisissa elämänpiireissä ja tehtävissä toimineille ja toimiville äideille. Palkitut ovat ansioituneet lasten ja nuorten esimerkillisinä kasvattajina, he ovat kantaneet yhteisvastuuta sekä tukeneet perhe-elämää ja vanhemmuutta. Lisäksi huomioidaan eri vähemmistöryhmien edustajia. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle. Palkittavaksi voi ehdottaa biologisia äitejä sekä adoptio- ja sijaisäitejä. Ehdokkaiden alaikäraja on 40 vuotta.

Kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja muut yhteisöt sekä omat lapset voivat ehdottaa palkittavia äitejä aluehallintovirastoille. Aluehallintovirastojen esityksen perusteella sosiaali- ja terveysministeriö esittää vuosittain kunniamerkin saajia ritarikunnille. Ritarikuntien hallitus antoi ensimmäisen kerran kunniamerkkejä äideille vuonna 1946.

 

Poimintoja ansiomerkin saajien pienoiselämänkerroista 2019:

 

Pirjo Hartikainen (o.s. Väljä), Espoo
Pirjo Hartikainen syntyi 1959 Helsingissä. Hän on koulutukseltaan merkonomi, ja hän on työskennellyt muun muassa myyntipäällikkönä. Naimisiin Pirjo Hartikainen meni vuonna 1983. Hän sai puolisonsa kanssa kolme lasta, joista esikoisella on todettu suomalaiseen tautiperintöön kuuluva harvinainen sairaus, AGU-tauti (aspartylglusaminuria). Diagnoosin jälkeen Pirjo Hartikainen alkoi aktiivisesti etsiä ja jakaa lisätietoa sairaudesta ammattilaisten ja perheiden kesken ja oli perustamassa Suomen AGU ry:tä toimien yli 20 vuotta yhdistyksen puheenjohtajana sekä vertaistukena lukuisille vastaavassa tilanteessa oleville perheille. Tämän lisäksi hän on viime vuosina ollut aktiivinen luottamushenkilö mm. Espoon Kehitysvammatuki ry:ssä ja Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:ssä paikallisella ja alueellisella tasolla. Yleisen AGU-tietoisuuden lisäämisen lisäksi Pirjo Hartikainen on käynyt kasvattanut omia lapsiaankin ymmärtämään erilaisuutta ja kunnioittamaantoisia.

Riitta Heikkilä (o.s. Perkiö), Kolari
Riitta Heikkilä syntyi 1956 Kauhajoella ja opiskeli ammattikoulussa. Hän on työskennellyt vuosikymmeniä keittäjänä muun muassa Suomenlinnassa ja Kolarin kunnalla. Avioliiton hän solmi vuonna 1981 ja sai puolisonsa kanssa neljä lasta, joista kahdella on todettu AGU-diagnoosi. Perheessä ilmenneistä sairauksista huolimatta Riitta Heikkilä on jaksanut ottaa toiset huomioon, on ollut auttavainen ja tukenut lapsiaan. Hän on aktiivinen yhdistystoimija Kehitysvammaisten Tuki ry:ssä, MS-liitossa ja paikallisessa metsästysseurassa. Lisäksi Riitta Heikkilä on apuna ja tukena myös lastensa harrastuksissa.

 

Sanna Heikkinen (o.s. Marjanen), Orimattila
Sanna Heikkinen syntyi 1972 Hankasalmella. Hän on jo aiemmin kouluttautunut kehitysvammaisohjaajaksi, ja tällä hetkellä Sanna Heikkinen opiskelee työnsä ohessa yhteisöpedagogiksi. Hän solmi avioliiton vuonna 1995 ja sai puolisonsa kanssa yhdeksän lasta. Sanna Heikkilä on opastanut ottamaan vastuuta toisista ja kannustanut lapsia osallistumaan kerhoihin ja harrastuksiin. Työuran ja perhe-elämän ohella Sanna Heikkinen on ollut aktiivinen yhteiskunnallinen toimija järjestötyössä, vanhusystävänä ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekummina. Hän on mukana kunnallispolitiikassa kaupunginvaltuutettuna ja parhaillaan hän toimii Keskustan Orimattilan kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

 

Anneli Järvelin (o.s. Salmi), Tampere
Anneli Järvelin syntyi 1946 Kuusankoskella. Hän kävi keskikoulun ja työskenteli pitkään pankkitoimihenkilönä Postipankilla. Avioliiton Anneli Järvelin solmi vuonna 1965, ja hän sai kolme lasta. Kasvattajana hän on korostanut tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Omien lasten kasvettua Anneli Järvelin on ollut aktiivisesti läsnä lastenlastensa elämässä ja myöhemmin ”sosiaalisena isoäitinä” sijoituslapsille.  Kehitysvammaisen lapsenlapsensa kanssa Anneli Järvelin on tutustunut erityislasten maailmaan. Hän on toiminut vuosikymmeniä aktiivisena vapaaehtoisena erityisesti Tampereen Pyrinnössä ja SM-kisojen ravintolatoimintojen järjestelyissä. Vapaaehtoistyöpanoksellaan Anneli Järvelin on ollut tukemassa omien lastensa ja lastenlastensa lisäksi lukemattomien muiden lasten ja nuorten kasvamista ja liikuntaharrastusmahdollisuuksia.

 

Tasavallan presidentti kiittää äitejä.

Rauni Kosunen, Heinävesi
Rauni Kosunen syntyi 1970 Heinävedellä. Hän kouluttautui merkantiksi ja työskenteli myyjänä. Hän avioitui vuonna 1989 ja sai puolisonsa kanssa viisi lasta, joiden lisäksi perheessä on ollut kolme sijoituslasta. Rauni Kosunen on omien ja sijoituslastensa lisäksi hoitanut kotona lapsia perhepäivähoitajana. Perhe on toiminut tukiperheenä vuodesta 2009 usealle perheelle ja kehitysvammaisille lapsille. Esimerkillään Rauni Kosunen on näyttänyt, että kaikki lapset ovat samanarvoisia. Hän on luonut kodissaan turvallisen ja hyvän kasvuympäristön omille, sijoitus- ja tukiperhelapsilleen. Rauni Kosunen on ollut pitkään mukana kylätoiminnassa muun muassa puheenjohtajana.

 

Bawmar Majsjö, Korsnäs
Bawmar Majsjö föddes 1971 i Myanmaars Karenni. Hon kom till Finland i 2009 som kvotflyktning och ensamstående mor med fem minderåriga barn, varav ett med handikapp. Bawmar har arbetat som eftisledare och med olika vikariat inom dagvården. Hon har också varit närståendevårare till sitt handikappade barn. Bawmar har uppfostrat sina barn under svåra förutsättningar men har alltid varit en omtänksam mor. Hon har tagit en yrkesexamen och motiverat sina barn till studier. Bawmars familj har integrerat till det finländska samhället och hon har byggt upp ett nytt liv för sin familj, sina barn och barnbarn i Finland.

 

Sinikka Nieminen (o.s. Hölttä, ent. Hyttinen), Padasjoki
Sinikka Nieminen syntyi 1938 Joutsassa. Hän on työskennellyt postinkantajana ja maatilan emäntänä. Hän solmi avioliiton 1957 ja sai kolme lasta. Puolison menehdyttyä Sinikka Nieminen oli hetken yksinhuoltajana kunnes solmi toisen avioliiton 1964 ja sai vielä seitsemän lasta. Sinikka Nieminen on joutunut kokemaan useamman lapsen, myös lapsenlapsen, menetyksen. Perhettä kohdanneista suruista huolimatta Sinikka Nieminen on kasvattajana keskittynyt siihen, mikä elämässä on hyvää. Hän on kasvattanut huolehtimaan lähimmäisistä ja jaksanut olla läsnä lastensa arjessa. Hän on antanut aikaa ja tukea myös lastenlapsille ja lastenlastenlapsille. Hän toimii miehensä omaishoitajana. Omasta perheestä huolehtimisen lisäksi Sinikka Nieminen on tukenut ja auttanut toisia muun muassa kehitysvammaisten tukiyhdistyksessä sekä SPR:n lähimmäisentupatoiminnassa. Mansikkatilallaan Sinikka Nieminen on tarjonnut sadoille nuorille ensimmäisen työpaikan ja kosketuksen työelämän.

 

Helena Nordberg (f. Eklund, f.d. Petas), Lappträsk
Helena Nordberg föddes 1939 i Labby. Hon studerade i lantmannaskolan och husmorsskolan för att sedan jobba som jordbrukare och värdinna på hemgården hel sitt liv. Hon gifte sig 1961 och åter 1972. Hon har två barn med särskilda behov. Helena Valborg har skapat en inspirerande uppväxtmiljö på hemgården för sina barn och har alltid möjliggort för sina barn att utnyttja sina resurser. Hon har tagit med sina barn överallt och de har blivit integrerade i sin näromgivning. Trots att barnen och hemgården har bundit Helena mycket, har hon i årtionden varit en aktiv medlem i Marthaföreningen och också en aktiv medlem i sin hemby. Helena har en positiv livssyn och hon har varit en outtröttlig fostrare som gått sina egna vägar som mor.

Onnittelemme kaikkia äitejä!

Kuvaaja Samuli Miettinen, MLL