Äitienpäivän ansiomerkit

15.05.2018

Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein voidaan antaa eri-ikäisille, erilaisissa elämänpiireissä ja tehtävissä toimineille ja toimiville äideille.

Kolmekymmentä kasvattajana ansioitunutta äitiä sai Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein valtakunnallinen äitienpäiväjuhlassa sunnuntaina 13. toukokuuta 2018. Ansiomerkit luovutti tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein voidaan antaa eri-ikäisille, erilaisissa elämänpiireissä ja tehtävissä toimineille ja toimiville äideille. Palkitut ovat ansioituneet lasten ja nuorten esimerkillisinä kasvattajina, he ovat kantaneet yhteisvastuuta sekä tukeneet perhe-elämää ja vanhemmuutta. Lisäksi huomioidaan eri vähemmistöryhmien edustajia. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle. Palkittavaksi voi ehdottaa biologisia äitejä sekä adoptio- ja sijaisäitejä. Ehdokkaiden alaikäraja on 40 vuotta.

Kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja muut yhteisöt sekä omat lapset voivat ehdottaa palkittavia äitejä aluehallintovirastoille. Aluehallintovirastojen esityksen perusteella sosiaali- ja terveysministeriö esittää vuosittain kunniamerkin saajia ritarikunnille. Ritarikuntien hallitus antoi ensimmäisen kerran kunniamerkkejä äideille vuonna 1946.

 

Poimintoja ansiomerkin saajien pienoiselämänkerroista:

Tarja Impiö
KM, erityisopettaja, yksityisyrittäjä Tarja Päivikki Impiö (o.s. Kovala), Impiö Tarja Impiö syntyi 6.5.1961 Kuusamossa. Hän on valmistunut lastenhoitajaksi ja myöhemmin vuonna 2005 erityisluokanopettajaksi. Impiö solmi avioliiton 1985 ja sai 11 lasta. Tarja Impiö on toiminut lastenhoitajana sairaalassa ja päiväkodeissa sekä kiertävänä leikinohjaajana. Hän on työskennellyt erityisopettajana ylä- ja alakoulussa sekä nuorisokodissa, lisäksi hän on toiminut tukiperheenä ja oppimiskonsulttina. Tarja Impiön harrastuksiin kuuluu järjestötoiminnan ohella lenkkeily, laulaminen ja lukeminen. Hän on toiminut pitkään myös kunnanvaltuutettuna. Impiö on aktiivinen kehitysvammaisten tukiyhdistyksessä ja kylätoimikunnassa. Yrittäjäkokemusta hänellä on Zarja Oy:stä, joka kiinnittää ja kehystää muun muassa lasten taidetta. Tarja Impiötä on laajalti luonnehdittu aktiiviseksi ja positiiviseksi kasvattajaksi. Elämän vastoinkäymisistä huolimatta hän on ollut esimerkillinen sekä myönteinen toimija vapaaehtoistyössä ja suorapuheisuudellaan vakuuttanut monet tahot.

Tasavallan presidentti kiittää äitejä. Tarja Impiö

 

Laila Kallio
Kylvettäjä Laila Kyllikki Kallio, Kristiinankaupunki Laila Kallio syntyi 30.9.1936 Päntäneellä, Kauhajoella. Hän solmi avioliiton vuonna 1957 ja sai kolme lasta. Kallio toimi Selkämeren aluesairaalassa kylvettäjänä lähes 30 vuotta. Hänet muistetaan potilaiden keskuudessa lämpimän vastaanoton antavana ihmisenä. Kotioloissa Laila Kallion läsnäolo on ollut hyvin tärkeää, sillä hän jäi puolison kuoltua kolmen pojan yksinhuoltajaksi vuonna 1975. Tällöin nuorin lapsista oli vasta 6-vuotias, ja vanhimmalla lapsella oli synnynnäinen kehitysvamma. Kallio on aina hoitanut erityisen tuen tarvitsevaa lastaan kotona. Hän on hyvin lämmin ja turvallinen kasvattaja, joka huolehtisi vieläkin tukea tarvitsevasta lapsestaan, mikäli ei olisi itse sairastunut vakavasti. Aina kaikkeen tyytyväinen Laila Kallio on levittänyt aurinkoa ympärilleen laajalle ystäväpiirilleen.

Tasavallan presidentti kiittää äitejä. Laila Kallio

 

Maija Kunnari
Perhepäivähoitaja Maija Liisa Kunnari (o.s. Raunio), Tuusula Maija Kunnari syntyi 1.10.1954 Tuusulassa. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1974, valmistunut merkonomiksi 1977 ja suorittanut perhepäivähoitajakurssin 1982. Kunnari solmi avioliiton 1976 ja sai kolme lasta. Maija Kunnari työskentelee nykyään kunnallisena perhepäivähoitajana. Hän toimi aiemmin myös kaupallisen alan töissä, mutta aloitti perhepäivähoidon lapsensa vaikean kehitysvamman takia. Hän halusi tällä tavoin tarjota lapselleen paljon läsnäoloa ja samalla viriketoimintaa. Tätä nykyä Maija Kunnari osallistuu lastenlastensa elämää. Hän kuljettaa heitä harrastuksiin ja tarjoaa aina tarvittaessa heille hoitopaikan. Kunnari on kasvattajana kannustanut lapsiaan tukemalla heidän omia näkemyksiään. Hän on ollut turvallinen aikuinen ja vanhempi. Maija Kunnari on osallistunut aktiivisesti lapsiperheiden, kehitysvammaisten ja nuorten asioiden tukemiseen.

Tasavallan presidentti kiittää äitejä. Maija Kunnari

 

Anneli Lipponen
Kodinhoitaja Lea Anneli Lipponen (o.s. Oksanen), Kaavi Anneli Lipponen syntyi 17.5.1935 Iisalmella, ja hän on käynyt kansakoulun. Avioliiton Lipponen solmi 1973 ja sai kolme lasta. Hän toimi kotihoitajana Kaavin kunnalla ja kotiapulaisena kahdessa eri perheessä. Anneli Lipponen on hoitanut vaikeasti kehitysvammaisia kaksospoikiaan kotona ja leskeksi jäätyään vuonna 1987 hän on tehnyt sen yksin. Hänellä ei ole ollut aikaa kodin ulkopuolisiin toimiin paljoakaan johtuen tarpeesta olla tukena lapsilleen. Anneli Lipponen on aina korostanut, että kehitysvamma ei vähennä kenenkään ihmisarvoa millään lailla. Puhekyvyttömät pojat ovat tuoneet haasteita äidin rooliin, mutta Anneli-äidille poikien hoitaminen on elämäntehtävä, ja hän aikoo jatkaa sitä niin kauan, kun voimavaroja riittää. Yksinhuoltajana Anneli Lipponen on pystynyt antamaan hyvän ja vahvan pohjan myös nuorimmalle pojalleen, joka opiskeli poliisiksi ja on tänä päivänä vankasti työelämässä.

Tasavallan presidentti kiittää äitejä. Anneli Lipponen

 

Reetta Miskala
Reetta Miskala syntyi 15.9.1942 Hankasalmella. Hän on käynyt kansakoulun. Miskala solmi avioliiton 1961 ja perheeseen kuuluu 10 lasta, joista kolme on sijaislapsia. Puoliso kuoli vuonna 1986, jonka jälkeen lasten kasvatusvastuu ja perheen toimeentulovastuu on ollut yksin hänellä. Reetta Miskala on ollut kehitysvammaisille tarkoitetussa Kuutinharjun palvelukeskuksessa keittiöapulaisena ja myöhemmin hoitoapulaisena. Hän on toiminut aikuisten kehitysvammaisten perhehoitajana 1990-luvun alussa. Reetta Miskala perusti vuonna 1994 hoitokoti Hermanninranta Oy:n kehitysvammaisten asumisyksiköksi. Hän organisoi myös Hermanninrannan kesäpäivät, jotka on tarkoitettu kehitysvammaisille, mielenterveyspotilaille ja päiväkotien lapsille. Kaikkein heikommassa asemassa olevien tukeminen on ollut lähellä Reetta Miskalan sydäntä. Tämä arvoperusta on näkynyt sijaislasten kasvattajana, kehitysvammaisten ja psykiatristen potilaiden hoitajana ja palvelun tarjoajana. Erilaisuuden kunnioittamisen, yhteisvastuun, yrittäjyyden ja ihmisten välisen tasa-arvon periaatteet ovat näkyneet hänen kasvatustyössään ja siirtyneet myös perheen lapsille.

Tasavallan presidentti kiittää äitejä. Reetta Miskala

 

Lea Rantanen
Lea Rantanen syntyi 30.9.1938 Sahalahdella. Hän on suorittanut lastenohjaajan ja kirjastoapulaisen tutkinnot. Lea Rantanen solmi avioliiton ensimmäisen kerran vuonna 1957 ja toisen kerran 1982. Hänellä on kolme lasta. Rantanen on toiminut palkanlaskijana Saarioisella, lastenohjaajana Mellilän seurakunnalla, Kanta-Loimaalla, Paraisilla ja Pöytyässä sekä kirjastotyöntekijänä Mellilässä. Vapaaehtoistyötä hän on tehnyt seurakunnalla, hän on toiminut tukiperheenä kahdelle veljekselle ja tarjonnut kesäkodin mahdollisuuden kehitysvammaiselle aikuiselle. Hän on osallistunut aktiivisesti poikansa lapsen kasvatukseen tämän äidin kuoltua lapsen ollessa vielä pieni. Lisäksi Rantanen on osallistunut Leijonanaisien toimintaan ja eri luottamustoimiin muun muassa kirjastolautakunnassa ja vammaistyöhön liittyen. Rantanen harrastaa lukemista, seurakunnan vapaaehtoistyötä ja kävelyä. Häntä kuvataan esimerkilliseksi ja turvalliseksi kasvattajaksi. Hän on onnistunut luomaan lapsilleen, lastenlapsilleen ja sijaislapsilleen lämpimän ja vakaan kasvuympäristön.

Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein annettiin 30 äidille tunnustuksena merkittävästä työstä kasvattajana. Kuvaaja: MLL / Samuli Miettinen Lea Rantanen

Sinikka Tornberg
Sinikka Tornberg syntyi 3.7.1955 Kuusamossa. Hän kävi keskikoulun jälkeen kotiteollisuuskoulua Oulussa, hoitajakoulun Lapin sairaanhoito-oppilaitoksessa, perhehoitajakoulun Rovala-opistolla ja Luova toiminta opetus- ja kasvatustyössä -opinnot Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistossa. Sinikka Tornberg solmi avioliiton 1980 ja sai 10 lasta. Puolison työ yrittäjänä jätti kasvatusvastuun hyvin pitkälle äidin harteille, vaikka molempia on tarvittu arjen pyörityksessä. Tornberg on toiminut tukiperheenä monelle pienelle lapselle. Sinikka Tornberg toimi Kuusamon kunnassa kehitysvammaisten avohuollonohjaajana, josta siirtyi kehitysvammaisten työkeskukseen. Koko työuransa hän on toiminut kehitysvammaisten parissa, viimeiset 12 vuotta ohjaajana kehitysvammaisten ryhmäkodissa. Lasten ollessa kouluikäisiä Sinikka Tornberg oli aktiivinen koulun yhteisissä retki- ja myyjäisjärjestelyissä. Hän on toiminut myös kaupunginvaltuutettuna sekä seurakunnan luottamustehtävissä. Sinikka Tornbergin harrastuksiin ovat kuuluneet erilaiset käsityöt sekä lukeminen. Häntä kuvataan auktoriteettiseksi ja rajat asettavaksi kasvattajaksi. Hän on ollut läsnä ja luonut virikkeellisen kasvuympäristön lapsilleen. Hän on jaksanut huolehtia ja kuljettaa lapsiaan harrastuksiin ja hankkinut välineitä erilaisten harrastusten toteuttamiseen. Tornberg on opettanut vastuunkantoa. Lapset ovat suurin osa perheellisiä, jokainen työn ja toimeentulon elämäänsä löytäneitä. Nyt lastenlapset yksi mummon elämän suurimmista iloista.

Tasavallan presidentti kiittää äitejä. Sinikka Tornberg

 

Helena Wall
Helena Wall syntyi 25.11.1956 Perhossa. Hän on valmistunut huonekalupuusepäksi ja hoiva-avustajaksi. He-lena solmi avioliiton vuonna 1981 ja sai 13 lasta. Helena Wall on työskennellyt hoiva-avustajana kehitysvammaisten hoitokodissa, tehnyt sijaisuuksia Ylisen keskuslaitoksessa ja Ylöjärven kaupungin keittiöillä ja laitoshuollossa. Lisäksi hän on toiminut henkilökohtaisena avustajana ja tehnyt sijaisuuksia vanhainkodilla. Helena Wall on toiminut Sininauhaliitossa, jossa hän on opastanut päihde- ja mielenterveyskuntoutujia. Nykyään hän toimii vammaisten hoitajana. Helena Wallia kuvataan kannustavaksi ja rohkaisevaksi kasvattajaksi. Hän kohtaa uusia ihmisiä harvinaislaatuisella tunneälyllä ja nöyryydellä. Helena Wall on arjessa sovitteleva, ja myös sinnittelevä ja periksiantamaton.

Tasavallan presidentti kiittää äitejä. Helena Wall

 

Onnittelemme kaikkia äitejä!

 

 

 

Kuvaaja: MLL / Samuli Miettinen